Parveke

Parveke voi olla kukkiva keidas, satoisa hyötypuutarha, huonekasviviidakko tai lapselle turvallinen leikkipaikka. Tärkeintä on, että parveke on se ”oma juttu”, paikka missä kaikkien perheenjäsenten on mukava olla

Parvekkeen koko, valoisuus ja tuulisuus vaikuttavat kasvien valintaan. Paahteisella parvekkeella kasvit kuluttavat runsaasti vettä. Käyttämällä altakasteluruukkuja ja multaan sekoitettavia kastelurakeita kastelun tarve vähenee. Parvekkeen lasitus jatkaa kasvukautta jopa pari kuukautta. Lasitetulla parvekkeella kasvit kukoistavat aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Parvekkeelle voidaan istuttaa yksivuotisten kukkien ja vihannesten lisäksi monivuotisia puita, pensaita, köynnöksiä ja perennoita.

Monivuotiset parvekekasvit

Monivuotiset kasvit istutetaan riittävän isoihin ja lämpöeristettyihin astioihin, jotta juuripaakut eivät jäätyisi talvella. Valitse monivuotisista kasveista parvekkeelle kaikkein kestävimmät lajit. Mitä pohjoisempana puu tai pensas menestyy, sitä varmemmin se talvehtii myös parvekkeella. Muista tarkkailla ikivihreiden havukasvien kosteutta jo varhain keväällä, etteivät ne pääse kuivumaan kevätauringossa. Pihlaja ja riippapihlaja ovat mainioita parvekekasveja, samoin vuorimänty, tuijat ja kataja. Pensaista parhaimpia ovat pienikokoiset lajit, kuten ruusuangervot ja hanhikit. Seinän peitoksi sopivia monivuotisia köynnöksiä ovat tavallinen villiviini ja humala. Kärhöistä kestävimpiä ovat pienikukkaiset alppikärhöt, siperiankärhöt ja kiinankärhöt. Astiaan istutetut kärhöt talvehtivat varmimmin kellarissa. Perennoista parvekkeella menestyvät parhaiten matalat lajit, jotka kukkapenkissäkään eivät tarvitse kovin syvää kasvualustaa. Ikivihreät vuorenkilvet, kaunislehtiset kuunliljat, upeakukkaiset jaloangervot, kasvualustan pinnan tehokkaasti peittävät talviot ja monet muut ovat kauniita sekä yksinään että pensaiden reunuskasveina.