Järjestöjen kannanotto Gazan tilanteeseen: Siviilit tarvitsevat apua – Suomen tulee edistää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumista ja panttivankien vapauttamista sekä lisätä humanitaarista apua Gazaan

Inhimillisen hädän kasvaessa Hamasin ja Israelin välisen konfliktin vuoksi Suomen ja EU:n tulisi edistää kaikin keinoin humanitaarista taukoa taisteluihin, panttivankien vapauttamista ja humanitaarisen avun saamista tarvitsijoille.

Tavoitteita tukisi se, että osapuolia vaadittaisiin noudattamaan humanitaarista oikeutta ja lisättäisiin alueelle humanitaarista apua, myös Suomelta. Olennaista humanitaarisen oikeuden toteutumisessa on siviilien suojelu. Marttaliitto allekirjoitti Fingon kannanoton yhdessä 20 kansalaisjärjestön kanssa.

Humanitaarinen kriisi kärjistyy – maailmalla tarpeet olivat jo ennätyksellisen suuria

Suomen humanitaarista rahoitusta tulee lisätä kasvaneeseen avuntarpeeseen vastaamiseksi. Humanitaarinen kriisi Gazan alueella on kärjistynyt konfliktin myötä samalla, kun maailmassa on poikkeuksellisen suuret humanitaariset tarpeet. YK:n hätäaputoimisto OCHA ilmoitti kesällä 2023, että kuilu humanitaarisen tuen pyyntöjen ja rahoituksen välillä on historiallisen suuri: 43 miljardia dollaria.

Konfliktilla Gazan alueella on vakavat inhimilliset kustannukset. Palestiinalaisia on Hamasin hyökkäyksen jälkeen menehtynyt lokakuun loppuun mennessä yli 9 000, joista yli 3 700 on lapsia. Israelilaisia kuolonuhreja on noin 1 400. Loukkaantuneita palestiinalaisia on noin 23 000, israelilaisia noin 5200. Gazassa on vakava pula perustarvikkeista, kuten vedestä, elintarvikkeista, lääkintävälineistä, polttoaineesta sekä sähköstä. YK:n hätäaputoimisto raportoi lokakuun loppupuolella, että perille pääsevän avun määrä on vain 4 prosenttia siitä määrästä, joka oli tarpeen jo ennen vihollisuuksien alkamista.

Inhimillinen kärsimys on yhtä vakavasti otettavaa konfliktin molemmilla puolilla. Hamas on toiminut täysin tuomittavalla ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisella tavalla, hyökkäämällä Israelin puolelle tappaen ja vahingoittaen siviilejä sekä ottamalla panttivankeja. On tärkeää tiedostaa, että nyt kärsivät ja kuolevat palestiinalaiset siviilit, erityisesti lapset, eivät ole syyllisiä Hamasin hyökkäykseen. Gazan väestöstä noin puolet on lapsia. Suuri joukko palestiinalaisista on paennut kodeistaan ja pakkautunut Etelä-Gazaan. Noin 80 prosenttia eli humanitaarisen avun varassa jo ennen Hamasin hyökkäystä.

Väyliä rauhaan

Välitön tauko taisteluihin, panttivankien – etenkin lasten ja vanhusten – välitön vapauttaminen ja humanitaarisen avun lisääminen ja perille saaminen Gazaan on ensisijaista.

Suomen ja EU:n tulee painokkaasti ja sitkeästi vaatia osapuolia noudattamaan humanitaarista oikeutta, eli kansainvälisiä säädöksiä, joiden tarkoitus on rajata aseellisten konfliktien vaikutuksia. Israel valtiona on sitoutunut Geneven sopimukseen siviilihenkilöiden suojelemiseksi. Myös Palestiina on sitoutunut kyseiseen yleissopimuksen. Riippumatta siis siitä, kenen alueella konfliktin katsotaan toteutuvan, alueella valtaa pitävä taho on sitoutunut siviilien suojeluun.

Lisäämällä humanitaarisen avun rahoitusta vuodelle 2024 Suomi voi osaltaan lievittää hätää ja kärsimystä eri puolilla maailmaa sekä osoittaa olevansa vastuullinen kansainvälisen yhteisön jäsen. Noin 10 % lisäys hallituksen esitykseen nähden merkitsisi, että Suomen valmius humanitaariseen avunantoon aidosti kasvaisi, mutta tämä noin 8 miljoonan euron summa ei vaarantaisi budjetin sopeutustavoitteita.

Välittömien humanitaaristen tarpeiden ohella kestävä tie rauhaan edellyttää ihmisoikeuksien toteutumista ja turvallisuustarpeisiin vastaamista Israelissa ja Palestiinassa. Israel on miehittänyt palestiinalaisalueita 56 vuotta, ja Gaza on ollut Israelin ja Egyptin saartamana vuodesta 2007. Käytännössä Israel säännöstelee tiukasti Gazan kaistaleelle kulkevaa liikennettä, ja Gazassa asuvien palestiinalaisten elinolosuhteet ovat olleet vaikeat koko saarron ajan. Hamasin hyökkäyksen jälkeen olot ovat nopeasti kurjistuneet entisestään, kun rajat on suljettu jopa humanitaariselta avulta. Saarron purkamista ovat vaatineet YK:n turvallisuusneuvosto sekä kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International ja Human Rights Watch.

Edellä esitetyn perusteella katsomme, että Suomen tulee:

• Edistää yhdessä EU:n kanssa diplomaattisin keinoin humanitaarisen avun pääsyä alueelle: tämä edellyttää taukoa taisteluun humanitaarisen avun perille saattamiseksi ja avun perille pääsyn turvaamista. Tätä tavoitetta voi edistää erityisesti Suomen hallitus.
• Edistää humanitaarisen oikeuden toteutumista vetoomuksin ja muilla diplomatian keinoilla. Tätä tavoitetta voi edistää erityisesti Suomen hallitus.
• Lisätä rahoitusta humanitaariseen apuun vuodelle 2024. Tätä tavoitetta voi edistää erityisesti eduskunta, jolle hallitus on siirtänyt budjettikäsittelyn.

Allekirjoittajat:
Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry

Muut allekirjoittajat aakkosjärjestyksessä:

• Abilis-säätiö sr
• Child Hug Uganda – Finland ry
• Creatura Think & Do Tank ry
• Filantropia ry
• Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö sr
• Kansainvälinen solidaarisuussäätiö sr
• Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS sr
• Kirkon Ulkomaanapu sr
• Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
• Marttaliitto ry
• Naisasialiitto Unioni ry
• Opettajien Lähetysliitto ry
• Plan International Suomi sr
• Rauhanjärjestö Sadankomitea ry
• Suomen Lähetysseura ry
• Suomen NMKY:n liitto ry
• Suomen Pakolaisapu ry
• Vammaiskumppanuus ry
• Viestintä ja kehitys -säätiö
• Taksvärkki ry
• Yhteiset Lapsemme ry