|

|

Kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa on päivitetty – mukana useita yleisiä puutarhakasveja

Haitalliset vieraslajit ovat kasvi-, eläin- ja eliölajeja, jotka ovat levinneet ihmisen vaikutuksesta luontaisen elinalueensa ulkopuolelle ja aiheuttavat siellä merkittävää ekologista haittaa. Ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi syrjäyttämällä muita kasvilajeja ja voivat lisäksi aiheuttaa terveydellistä, taloudellista tai sosiaalista haittaa. Haitallisten vieraslajien kasvatus, myynti, maahantuonti, ympäristöön päästäminen ja muu hallussapito on vieraslajilainsäädännön nojalla kielletty.

Kanadanpiisku Solidago canadensis on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Kansalliseen vieraslajiluetteloon on lisätty 15.8.2023 alkaen seuraavat lajit:

  • kanadanpiisku 
  • korkeapiisku 
  • isopiisku 
  • vuorivaahtera 
  • viitapihlaja-angervo 
  • valkopajuangervo 
  • mustapääetana

Kansallisen vieraslajiluettelon lajien kasvatus- ja hallussapitokielto on voimassa koko Suomen alueella. Kanadanpiiskun, korkeapiiskun, isopiiskun, vuorivaahteran ja mustapääetanan kasvatuskielto astuu voimaan välittömästi. Viitapihlaja-angervon ja valkopajuangervon osalta kasvatuskielto astuu voimaan 2 vuoden siirtymäajan jälkeen 15.8.2025 alkaen. Kasvatuskiellon voimaan astumisen jälkeen maanomistaja tai –haltija on lakisääteisesti velvollinen poistamaan maallaan esiintyvät haitalliset vieraslajit.

Listalle ehdolla ollutta isotuomipihlajaa käsitellään tulevina vuosina

Kanadanpiisku, korkeapiisku ja isopiisku ovat kookkaita kasvustoja muodostavia ruohokasveja, jotka leviävät erittäin tehokkaasti sekä kasvullisesti että lenninhaivenellisilla siemenillään. Piiskut valtaavat elintilaa muilta lajeilta, vähentävät pölyttäjien ja muiden hyönteisten määrää sekä muokkaavat maaperän ominaisuuksia. 

Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo ovat voimakkaasti leviäviä pensaita, jotka muodostavat laajoja, tiheitä kasvustoja. Ne leviävät kasvullisesti maavarsiensa avulla vallaten elintilaa muilta lajeilta. Jotkin viitapihlaja-angervokannat leviävät lisäksi siementen avulla. 

Vuorivaahtera on koristekasvina käytetty puu, joka voi levitessään syrjäyttää muita puulajeja. Sen lenninsiivelliset siemenet lentävät tuulessa pitkiäkin matkoja ja itävät tehokkaasti. 

Mustapääetana on tehokkaasti lisääntyvä etanalaji, joka voi aiheuttaa satovahinkoja sekä haitata luonnon monimuotoisuutta. Mustapääetana voi myös aiheuttaa tautiriskien vuoksi terveydellistä haittaa ihmisille. 

Aiemmin käsittelyssä ollut isotuomipihlaja jätettiin tällä käsittelykerralla pois kansallisesta vieraslajiluettelosta. Laji on kuitenkin haitallinen luonnon monimuotoisuuden kannalta ja se tullaan todennäköisesti lisäämään vieraslajiluetteloon tulevina vuosina. Kotipuutarhassa kasvavien isotuomipihlajien torjuntaan kannattaa siis jo varautua ja kasvin istuttamista välttää.

Martat opastavat haitallisten vieraslajien torjuntatyössä

Haitallisten vieraslajien poistaminen ja torjunta on usein aikaa vievä prosessi, joten torjuntatoimiin kannattaa ryhtyä välittömästi. Ajoissa aloitettu torjunta estää lajien leviämisen ja helpottaa torjuntatyötä. Martat tarjoavat verkkosivuillaan ohjeita haitallisten vieraslajien tunnistamiseen ja torjuntaan. Marttaliitto on mukana myös haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvässä VieKas LIFE -hankkeessa.

Lisätietoa

Viekas Finvasive-LIFE /LIFE 17 NAT/FI/000528 E2