Luotolla vai ilman?
LähiTapiola ja Martat selvittivät – suomalaisten suhtautuminen luotolla elämiseen muuttunut hyväksyväksi – sukupolvien välillä selvä ero.
Yli puolet suomalaisista pitää luotolla elämistä luonnollisena asiana tai vähintään keinona, johon voi turvautua harkinnan jälkeen, selviää LähiTapiolan ja Marttaliiton kyselytutkimuksesta. Vastaajat suhtautuvat esimerkiksi kulutusluottoihin tai osamaksuihin selvästi omia vanhempiaan myönteisemmin. Kotitalouksien velkaantumisaste on nousussa, mutta luottoja suurempana uhkana taloudelleen vastaajat pitävät sairautta ja työttömyyttä.
Vastaajat arvioivat tutkimuksessa itseään ja omia vanhempiaan rahankäyttäjänä, ja tutkimuksessa kysyttiin luotolla elämisen lisäksi myös suhtautumista säästeliäisyyteen. Suhtautuminen molempiin näyttää muuttuneen selvästi sukupolvien välillä:
-
Puolet suomalaisista sanoo, että luotolla eläminen on heille itselleen täysin luonnollinen asia tai siihen voi ainakin turvautua harkinnan jälkeen.
-
Sen sijaan vastaajat arvioivat, että heidän vanhemmistaan vain kolmasosa piti luoton käyttöä luonnollisena tai turvautui siihen edes tarveharkintaisesti.
-
Naiset ovat hieman miehiä kriittisempiä luotolla elämiseen. Vastaajien ikä ei vaikuta suhtautumiseen.
-
Vastaajat arvioivat, että säästeliäisyys on heidän vanhemmilleen selvästi tärkeämpää kuin se on heille itselleen. Niitä, jotka kokevat rahan olevan kulutusta varten on enemmän kuin omissa vanhemmissa.
-
Nuorimmat vastaajat pitävät muita useammin säästämistä suurena hyveenä ja tekevät tässä irtiottoa omiin vanhempiinsa.
Tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä ja vain viidennes arvioi itsensä huolettomiksi rahankäyttäjiksi.
– Vaikuttaa siltä, että luoton käyttöä, eli esimerkiksi kulutusluottoja, osamaksua tai luottokortin luotto-ominaisuuden käyttöä, pidetään nykyisin normaaleina talouden hallinnan keinoina ja arjen rahankäyttönä. Joidenkin kohdalla ne mahdollisesti kertovat myös ahtaasta taloustilanteesta, jolloin luottoon on pakko turvautua, jos rahat eivät riitä päivittäismenoihin, sanoo johtaja Ville Niiranen LähiTapiola Henkiyhtiöstä.
-Kaiken kaikkiaan tutkimuksen perusteella suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä on pohjimmiltaan hyvin arvostettua, mikä on hyvä merkki myös taloudellisen varautumisen kannalta, Ville Niiranen toteaa.
Yli varojen kustannettu joulu voi johtaa maksuvaikeuksiin
Tilastot osoittavat, että kotitalouksien velkaantumisaste on noussut jatkuvasti viime vuosina ja on jo 124 prosenttia. Näin paljon kotitalouksilla on siis luottoja suhteessa nettotuloihinsa.
-Tätä silmällä pitäen on mielenkiintoista, että omassa tutkimuksessamme ihmiset pitävät kuitenkin luottoja ja vaikkapa asuntolainaa suurempina riskeinä omalla taloudelleen sairastumista ja työttömyyttä, sanoo kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta.
Joulun lähestyessä kannattaa muistaa, että maksuongelmia syntyy helposti, jos joulua rahoitetaan rahapulassa ja viime tipassa luotolla.
-Toivoisin, että kukaan ei ostaisi joululahjoja yli varojen tai luotolla. Mukavan juhlan saa aikaiseksi pienemmilläkin panostuksilla, Jerkku sanoo.
Lisätiedot:
Ville Niiranen
johtaja, LähiTapiola Henkiyhtiö
050 5720 927
etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi
Teija Jerkku
kehittämispäällikkö, Marttaliitto
050 342 0585
etunimi.sukunimi@martat.fi
Kyselytutkimuksen toteutti LähiTapiolalle ja Marttaliitolle YouGov Finland. Tiedot kerättiin web-kyselynä 3.6.–6.6.2016 välisenä aikana YouGovin Suomen kuluttajapaneelissa. Paneeliin kuuluu yli 20.000 suomalaista. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, jotka eivät enää asu vanhempiensa luona. Kokonaisvastaajamäärä on 962. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ±3,0 %-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).