Martat ja WWF Suomi rohkaisevat metsänomistajia luopumaan avohakkuista
Martat ja WWF Suomi rohkaisevat metsänomistajia kokeilemaan avohakkuutonta metsätaloutta, eli metsän jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvalla kasvatuksella on metsänomistajalle ja luonnolle monia hyötyjä, joista järjestöt haluavat kertoa yhdessä.
Oletko miettinyt, mikä metsissä on juuri sinulle tärkeää? Onko se kenties perheessä tarkoin varjeltuna salaisuutena kulkenut sienipaikka tai runsas mustikkaesiintymä? Ehkä nautit vain metsässä kävelemisestä tai metsän eläinten touhujen seuraamisesta. Me Martat ja WWF näemme suomalaiset metsät arvokkaina kohteina, joita kannattaa vaalia jälkipolvia varten. Siksi haluamme rohkaista metsänhoidossa luontoa huomioivaan toimintaan.
Metsän jatkuvassa kasvatuksessa minimoidaan avohakkuiden tarve ja puuta korjataan poiminta- tai pienaukkohakkuilla. Koska suuria puuttomia aukkoja ei synny, uusien puiden taimet kylväytyvät enimmäkseen luonnollisesti ympäröivistä puista. Siten useimmiten vältetään metsämaan muokkaaminen.
WWF:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia metsänomistajista tietää metsän jatkuvan kasvatuksen menetelmästä. Silti jatkuvaa kasvatusta hyödynnetään marginaalisesti jaksolliseen kasvatukseen eli avohakkuisiin perustuvaan metsätalouteen verrattuna, vaikka avohakkuiden haitat esimerkiksi vesistöille tunnetaan hyvin.
Avohakkuiden ja metsän istutukseen liittyvän maanmuokkauksen minimoiminen vähentää haittoja vesistöille, säilyttää metsän virkistysarvoja ja on monella tavalla edullista luonnolle ja ilmastolle. Kun metsä säilyy puustoisena, säilyvät myös sen mustikka- ja sienipaikat sekä arvo retkeilyssä.
”Suomen maapinta-alasta noin 75 prosenttia on metsää, ja siitä valtaosa on metsätalouskäytössä, joten luonnossa liikkuvan kansalaisen kannalta on suuri merkitys sillä, miten metsiä käytetään ja kasvatetaan. Metsät ovat osa yhteistä identiteettiämme ja tuttuihin metsiin ja marjapaikkoihin kiinnittyy monia muistoja, tunteita ja kokemuksia”, sanoo Marttojen johtava ympäristö- ja ilmasto asiantuntija Heidi Holmroos.
Metsän jatkuva kasvatus vähentää vesistöihin päätyvää kuormitusta, kun vältytään laajoilta avohakkuilta ja maanmuokkaukselta. Metsään jäävä puusto ja puiden juuret sitovat maaperän kiintoainesta, humusta ja ravinteita, eivätkä ne pääse huuhtoutumaan puroihin, jokiin, järviin ja lopulta Itämereen saakka. Näin voidaan elvyttää Suomen vesistöjen tilaa. Vesistöt ovat tummuneet ja rehevöityneet myös suurelta osin avohakkuisiin perustuvan metsätalouden seurauksena.
”Jatkuvan kasvatuksen valtavirtaistuminen muuttaisi jokaisen suomalaisen arkista luontokokemusta. Maisemassa kauaskin näkyvät laajat avohakkuut vähenisivät ja mökkirantojen uimavedet kirkastuisivat”, sanoo WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.
Avohakkuuton metsätalous auttaa myös torjumaan ja hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä se säilyttää maaperän hiilivaraston, kun suurin osa metsän puista jää kasvamaan, eikä maaperää tarvitse muokata. Näin maaperän hiili ei karkaa ilmakehään. Maaperän hiilivarasto muodostuu paitsi puiden juurista, myös juuriston kanssa symbioosissa elävästä sienirihmastosta sekä maaperäeliöstöstä. Maaperän hiilinielujen säilyminen auttaa osaltaan Suomea pääsemään ilmastotavoitteisiin.
”On myös hyvä muistaa, että metsän jatkuvan kasvatuksen kokeilut voi aloittaa sieltä, missä se puuston ja maaperän puolesta onnistuu helpoimmin. Siirtymä jaksollisesta metsänkasvatuksesta eli avohakkuisiin ja samanikäiseen puustoon perustuvasta metsätaloudesta kohti jatkuvaa kasvatusta voi viedä aikaa. Metsänhoitosuunnitelma kannattaa hankkia yritykseltä, jolla on vankka ammattitaito jatkuvasta kasvatuksesta”, Mai Suominen suosittelee.