Martat vaativat uutta hallitusta ja eduskuntaa turvaamaan Suomen edellytykset varautua ja sopeutua ilmasto- ja luontokriisin vaikutuksiin
On tärkeää, että ilmastokriisiä ja luontokatoa torjutaan tehokkaasti. Vain siten Suomella on mahdollisuus varautua ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Yhteisillä pelisäännöillä on varmistettava, että kotitalouksien on aina helpointa ja edullisinta toimia ekologisesti ja kestävästi. Ympäristökriisien torjunnan ohella yhteiskunnan on vahvistettava sekä niiden seurauksiin varautumista että niihin sopeutumista. Erityisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset on huomioitava.
Marttaliitto vaatii, että seuraava hallitus ja kolme viikkoa sitten valitut uudet kansanedustajat:
- Pitävät kiinni hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä, konkretisoivat keinot päästä hiilinegatiivisuuteen pian vuoden 2035 jälkeen ja pyrkivät turvaamaan hiilinielut sekä pysäyttämään metsäkadon Suomessa ja maailmalla.
- Sitoutuvat luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Monimuotoinen luonto on hyvinvoinnin ja ruoantuotannon perusta. Se myös auttaa ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumisessa.
- Sitoutuvat vahvistamaan ilmasto- ja luonto-osaamista sekä sopeutumisen ja varautumisen osaamista kaikilla aloilla ja yhteiskunnan tasoilla.
- Sitoutuvat pitämään heikommassa asemassa olevat ihmiset mukana kestävyysmurroksessa eli asumisen, energiantuotannon, liikenteen ja ruokaketjun järjestelmien sovittamisessa ympäristön kantokyvyn rajoihin.
Marttojen vuositeema on varautuminen. Varautuminen on ennaltaehkäisyä ja valmistautumista ennakolta muutoksiin, yllättäviin tilanteisiin tai onnettomuus- ja kriisitilanteisiin. Tavoitteena on ehkäistä vaaratilanteita ja lieventää haittoja, sekä pitää yhteiskunta ja yksilöt toimintakykyisinä poikkeustilanteissakin.
Ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten, ihmisten hyvinvointia ja yhteiskuntia uhkaavien kriisien kohdalla ennaltaehkäisy on parasta varautumista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on helpompi sopeutua, jos onnistumme rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen ja ehkäisemään vakavimpia seurauksia, ja jos onnistumme säilyttämään mahdollisimman paljon monimuotoista luontoa. Elämälle suotuisa ilmasto sekä monimuotoinen luonto ovat hyvinvointimme perusta.
Ilmastokriisin yksityiskohtaisten vaikutusten ennakointia leimaa epävarmuus: emme tiedä tarkalleen, kuinka paljon meren pinta tulee nousemaan, tai miten usein ja minne rankkasateet, kuivuudet, myrskyt tai metsäpalot iskevät. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikutusten mittakaava, laajuus ja vakavuus lisääntyy nopeasti sitä mukaa, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee. Tuhoisuuden kannalta jo asteen kymmenyksillä on merkitystä[1].
Tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet, että mikäli ilmastokriisiä ja luontokatoa ei torjuta tehokkaasti, tuhojen kustannukset tulevat olemaan merkittävästi suuremmat kuin tarvittavien hillintätoimien kustannukset. Muun muassa 2022 vuonna julkaistun niin kutsutun Suomen Dasgupta -raportin johtopäätöksenä todettiin, että ”luonnon kantokyvyn ylittyminen tulee johtamaan hyvinvointimme laskuun, kun luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut eivät enää riitä tukemaan niistä riippuvia taloutemme osia”[2].
[1] Ruosteenoja K. 2022. IPCC:n 6. arviointiraportin 1. osa: Yhteenveto päätöksentekijöille suomeksi. Ilmatieteenlaitos, Helsinki
[2] Politiikkasuositus: Luonnon monimuotoisuus ja talous – Muutospolkuja Suomessa Dasguptan raportin pohjalta. Luonnonvarakeskus 2023.