Vuosikokouskannanotto: Vaikuttavia, vastuullisia ja kestäviä julkisia hankintoja
Marttaliitto ry:n vuosikokous 26.9.2020 antoi kannanoton Vaikuttavia, vastuullisia ja kestäviä julkisia hankintoja. Kannanotossa on mukana myös Finlands Svenska Marthaförbund.
Marttajärjestö on sitoutunut toimimaan kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen hillinnän, kohtuullisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Toiminnallamme vaikutamme siihen, että suomalaiset omaksuvat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan osaksi arkeaan. Lisäksi vaikutamme yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseksi siten, että kestävän kehityksen mukaisesta toimimisesta tulee helppoa, houkuttelevaa ja itsestään selvää – niin yksilöille, yhteisöille kuin yrityksille. Tässä rakenteiden muutoksessa julkisilla toimijoilla ja julkisilla hankinnoilla keskeinen rooli.
Julkisella eli meidän kaikkien yhteisellä rahalla tehdään hankintoja yli 30 miljardilla eurolla vuosittain. Julkisten hankintojen välittömien työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan yli 80 000 henkilötyövuotta. Julkiset hankinnat tulee tehdä viisaasti ja vaikuttavasti: siten, että saadaan paitsi haluttu tuote tai palvelu, samalla myös edistetään strategisia tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää ja kestävää kehitystä. Julkisia hankintoja suunniteltaessa ja tehtäessä on otettava huomioon ihmisoikeudet sekä työllistämis- ja ympäristövaikutukset.
Koska julkisiin hankintoihin vuosittain käytettävä rahasumma on niin suuri, voidaan julkisilla hankinnoilla vaikuttaa markkinoilla olevien tuotteiden ja palveluiden vastuullisuuteen ja kestävyyteen, ja luoda kotimarkkinoita uusille kestäville ja vastuullisille tuotteille ja palveluille.
Julkiset hankinnat pitää nähdä vahvemmin osana julkisten toimijoiden strategisten tavoitteiden toteuttamista, ja niitä pitää johtaa vahvemmin strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Oleellista on hyvä valmistelu ja suunnittelu ja koko hankintaprosessin huomioiminen – ei vain kilpailutusvaihe. Syyskuussa 2020 julkaistussa Suomen ensimmäisessä yhteisessä kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa kehittämisen kärkinä ovat juuri strateginen johtaminen sekä hankintataitojen edistäminen. Kansallisessa strategiassa linjataan myös, että valtion ja kuntien on toimittava siten, että julkisten hankintojen avulla edistetään ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.
On itsestään selvää, ettei julkisten hankkijoiden tule käyttää yhteisiä varoja sellaisten tuotteiden tai palveluiden hankkimiseen, joiden tuotannossa on hyväksikäytetty luontoa tai työntekijöitä, tai esimerkiksi aiheutettu tarpeettomasti päästöjä, jätteitä tai saastumista. Viimeaikaiset esimerkit muun muassa siivousalalta osoittavat, että työntekijöiden hyväksikäyttö ei liity ainoastaan tavaroiden pitkiin tuotantoketjuihin, vaan sitä voi tapahtua myös keskuudessamme, julkisin varoin hankittujen palveluiden tuotannossa, vaikkapa lähikoulun käytävillä.
Martat vaativat, että:
- Julkisia hankintoja tulee johtaa, suunnitella ja toteuttaa siten, että niillä edistetään strategisia tavoitteita, kuten työllisyyttä ja aluetaloutta, ympäristönsuojelua, ilmastonmuutoksen hillintää ja ihmisoikeuksia.
- Julkisia hankintoja tulee suunnitella pidemmällä aikavälillä, ja varata riittävästi aikaa valmisteluun, markkinavuoropuheluun, kilpailuttamiseen ja sopimuskauden seurantaan.
- Julkisten hankintojen vaikuttavuutta ja kestävyyttä tulisi myös seurata ja arvioida.
- Julkisten hankkijoiden on otettava työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kriteerit osaksi hankintojaan, muun muassa palvelu-, elintarvike-, tekstiili, elektroniikka-, huonekalu- ja katukivihankinnoissa. Hankinnat tulee suunnata yrityksiin, jotka takaavat työntekijöille ihmisarvoiset työolosuhteet ja jotka eivät käytä lapsityövoimaa. Esimerkiksi siivoustyössä hinnan lisäksi on huomioitava laatu ja käytettävissä oleva aika.
- Ruokaa ja ruokapalveluja ostaessaan julkisten hankkijoiden on selvitettävä ruoan alkuperä ja käytettävä vastuullisia tuotteita.
- Myös palveluhankintojen tulee olla vastuullisia ja kestäviä.
- Julkisen hankkijan on todennettava kehitysmaahankintojensa vastuullisuus riippumattoman osapuolen auditoinnilla tai sertifioinnilla.
Marttaliitto ja Finlands Svenska Marthaförbund
Marttajärjestö on vuonna 1899 perustettu kotitalousneuvontajärjestö. Marttaliittoon kuuluu 43 000 jäsentä eri puolilla Suomea. Marthaförbundet on lähes 9 000 jäsenellään Suomen suurin ruotsinkielinen naisjärjestö.
Lisätiedot: pääsihteeri Marianne Heikkilä p. marianne.heikkila@martat.fi