Aivoimu pelastaa Somalimaan
”Minä sain koulutukseni Iso-Britanniassa, tiedän sen järjestelmän hyvät ja huonot puolet. Nyt keskityn luomaan mahdollisuuksia Somalimaan naisille. Me paluumuuttajat osaamme ja uskallamme, ja töitä riittää vielä monelle.” – Hodan Ali, MicroDahab-luottolaitoksen toimitusjohtaja, Hargeisa.
Globaalissa maailmassa kouluttaudumme yhdessä paikassa ja teemme töitä toisessa – tai sitten monessa paikassa. Monessa paikassa toimimisen hyödyt eivät aina jakaudu tasaisesti. Isoa huolta on herättänyt Afrikan maista erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen suuntaan tapahtuva muuttoliike, jossa koulutetut ihmiset lähtevät ulkomaille töihin tai hakemaan koulutusta, eivätkä koskaan palaa entiseen kotimaahan opintonsa päätettyään. Aivovuodosta on kirjoitettu paljon ja se onkin todellinen huolenaihe maissa, joissa tarvitaan kipeästi insinöörejä, lääkäreitä, opettajia sekä eri alojen tutkijoita ja yrittäjiä.
Somalimaassa kohtasin päinvastaisen asetelman – onko se sitten aivotuontia vai ”aivoimua”. Sodassa lähes täysin tuhoutunut maa ei pystynyt vuosiin tuottamaan koulutettua väkeä omille työmarkkinoilleen. Sekä koulutetut että vähemmän koulutetut pakenivat ulkomaille, saivat lapsia, tekivät töitä ja opiskelivat. Iloinen kääntöpuoli on se, että rauhallisempien olojen palattua paluumuuttajat jakavat kotimaassaan osaamista, jota ovat kartuttaneet eri maailman kolkissa.
”Scandinavian Hotel” ja suomalainen päiväkoti
Nesrin opiskeli Ruandassa, Bilan Sambiassa, Hodan Iso-Britanniassa, Anisa Venäjällä, Marwa ja Amal Yhdysvalloissa, Abdullahi Ugandassa ja Ahmed Suomessa. Muun muassa nämä taitavat ihmiset ovat nyt mukana erilaisten organisaatioiden toiminnassa parantamassa naisten toimeentuloa, perheiden terveyttä, edistämässä yritystoimintaa ja rakentamassa kouluja, hotelleja, kauppoja ja sairaaloita. Najah perusti suomalaisen mallin mukaan päiväkodin. Erilaiset englannin aksentit paljastavat taustoja: kuinka nuorena on lähdetty maailmalle, missä päin vietetty nuoruus. Ohikulkeva naapurin rouva tervehtii suomeksi.
Erilaisten aksenttien lisäksi nämä nuoret ja varhaisessa keski-iässä olevat ihmiset tuovat tullessaan monenlaisia toimintakulttuureja, käsityksiä maailmasta ja ennen kaikkea verkostoja. Pieneltä osaltamme myös me Martat autamme uusien verkostojen syntymisessä, kun kutsumme ihmisiä yhteen suunnittelemaan uutta hanketoimintaa.
Marttojen uudesta hankkeesta Somalimaassa voit lukea täältä.
Suomalaisen päiväkodin perustaneesta Najahista, hänen puolisostaan ja elämästä kahdessa maassa kerrotaan Areenasta näkyvässä elokuvassa Kultainen maa.