Enemmän suunnitelmallisuutta, vähemmän ruokahävikkiä

Ruokalistat, meal prepping, ruokasuunnittelu: rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yhä useampi suunnittelee ruokiaan ja syömisiään etukäteen ja hyvä niin! Ruokien suunnittelemisella teemme palveluksen niin meille itsellemme kuin ympäristöllemmekin. Miten suunnitelmallisuus onnistuu ”minimivaivalla maksimihyöty”-periaatteen mukaisesti ja miten se liittyy ruokahävikkiin?

Alkuun haluan nostaa esille muutaman faktan ruokahävikistä. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisessa vaiheessa, Suomessa yhteensä jopa 400-500 miljoonaa kiloa vuodessa. (Luke 2019) Tutkimuksissa on osoitettu, että suurin osa Suomessa syntyvästä hävikistä syntyy kotitalouksissa. (Silvennoinen ym. 2019) Noin 6% ostetusta ruoasta päätyy roskiin ja yksittäinen henkilö tuottaa vuosittain ruokahävikkiä jopa 20-25 kiloa. Allekirjoittaneen sydämeen nämä luvut aiheuttavat melkoisen piston, lähinnä koska tiedän itsekin olevani osana niitä. Ruoantuotanto itsessään kuluttaa luonnonvarojamme ja jos näin suuri osa tuotetusta ruoasta päätyy roskakoriin, on luonnonvaroja käytetty täysin turhaan. Huomattavan suuri osa ruokahävikistä voitaisiin estää suunnitelmallisuudella ja tästä syystä sen tulisikin olla osa jokaisen kotitalouden ruokakulttuuria.

Moni suunnittelee ruokiaan etukäteen, mutta etenkin kiireisen arjen keskellä suunnittelemisen ja ruokien etukäteen valmistamisen koetaan olevan liian työlästä tai aikaa vievää. Meal prepping on käsitteenä noussut esille viime aikoina erityisesti sosiaalisen median kanavissa ja tämä on nostanut ruokasuunnittelun suosiota. Ilmiö on tuonut esille myös sen faktan, että ruokien suunnitteleminen ei suinkaan ole arjesta jotain poistava tekijä vaan päinvastoin. Ruokien suunnitteleminen ja valmistaminen etukäteen on erittäin hyvä työkalu arkeen monellakin tapaa. Kun ruoat suunnittelee etukäteen, tulee syötyä terveellisemmin, monipuolisemmin ja tasapainoisemmin. Ruokien suunnitteleminen tekee hyvää myös lompakolle, sillä suunnitelmallisuus estää nälkäisenä ruokakaupassa turhien heräteostosten tekemiseltä. Ja sitten tietenkin tämänkin tekstin kuuma peruna: suunnitelmallisuudella estät myös turhan ruokahävikin syntymistä.

Mistä nämä suunnitelmat tulisi sitten aloittaa ja mitä niiden tekemisessä on hyvä ottaa huomioon? Tässä muutamia Marttojen vinkkejä ruokasuunnitteluun ja ruokien preppaamiseen:

• Istu alas ja suunnittele koko viikon ruokailut ja ostokset. Valmistettavat ja syötävät ruoat voi kirjottaa ylös esimerkiksi lukujärjestyksen tyyliseen taulukkoon, josta on helppo koota ostoslista. Näin syötäviä ruokia ei tarvitse miettiä joka päivä ja kauppareissut jäävät minimiin!
• Pyhitä hetki preppaamiselle. Viikosta kannattaa valita yksi tai kaksi päivää, jolloin valmistaa isommat annokset, joista riittää ruokaa useammalle päivälle. Pienemmässä taloudessa osan voi laittaa myös pakastimeen ja syödä sieltä tarpeen mukaan, jolloin ruoka ei pääse pilaantumaan. Kiireisessä arjessa tulee syötyä säännöllisesti ja monipuolisesti, kun ruoka-annoksia löytyy valmiina jääkaapista eikä ruoanlaittoon tarvitse käyttää aikaa.
• Tarkista, mitä sinulta jo löytyy ja onko kotivarasi kunnossa. Ennen kauppareissua on hyvä tehdä pieni inventaario kuivakaappiin ja jääkaappiin: mitä sieltä jo löytyy, mitä mahdollisesti tarvitsisi lisää. Tässä on myös mahdollisuus tehdä hävikistä herkkua, onko jääkaapissa kenties hieman nahistuneita porkkanoita, jotka voisi surauttaa kasvissosekeiton sekaan?
• Osta vain sitä, mitä tarvitset. Kun suunnittelet ostoslistan tarkasti niin, ettei siinä ole turhia sattumia tai elintarvikkeita, joita et välttämättä kerkeä käyttämään, estät ruoan päätymistä roskiin ja olet osaltasi taistelemassa ruokahävikkiä vastaan!

Katso lisää Marttojen vinkkejä ruokalistojen suunnittelemiseen, kotivaran ylläpitoon sekä hävikin vähentämiseen seuraavien linkkien takaa! Facebook-sivuiltamme löytyy myös tallenne tiiviistä tietoiskusta ruokalistojen suunnittelemiseen liittyen.

Salla Kinnunen

Kotitalousasiantuntija, Marttaliitto

Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto

Lähteet

Luonnonvarakeskus, Ruokahävikki ja ruokajärjestelmä, 2019, sivulta: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/

Silvennoinen K, Nisonen S, Pietiläinen O, Food waste case study and monitoring developing in Finnish food services, 2019, https://doi.org/10.1016/j.wasman.2019.07.028