Erikseen ja yhdessä

Viime viikolla tapasin Saksan Osnabrückissa Sidiga Washin. Sudanilainen Sidiga opettaa khartoumilaisessa Naisten yliopistossa kotitaloustiedettä. Oppilaitoksessa on 2000 opiskelijaa ja tiedekuntia yhteensä kahdeksan, lääketieteestä kieliin ja hallintotieteisiin. Kysyin, miksi hänen yliopistonsa on niin suosittu, vaikka Sudanissa on monia muitakin yliopistoja, jotka ovat avoimia naisille siinä kuin miehillekin.

”Meillä naiset saavat keskittyä opiskelemaan: olla omia itsejään, valita minkä uran haluavat, osallistua urheilu- ja kulttuuriharrastuksiin pelkäämättä, että joku leimaa ne ei-naisellisiksi tai muuten ei-toivotuiksi. Meiltä lähtee maailmaa valloittamaan päteviä naisia, joilla on hyvä itsetunto.”.

Jotain samaa lienee suomalaisissa Tyttöjen Taloissa: tilaa olla rennosti sellainen kuin on. Se ei aina tunnu onnistuvan yhtä helposti, jos paikalla on myös poikia tai miehiä.

Katse kotitalousluokasta maailmalle

Sidiga johtaa työnsä ohessa maailmanlaajuista kotitalousalan asiantuntijoiden kattojärjestöä, 110-vuotiasta International Federation for Home Economicsia (IFHE). Hänen johtamaansa järjestöön kuuluu 70 järjestö- ja 800 henkilöjäsentä. Viime vuosina Sidiga on pitänyt voimakkaasti esillä erityisesti Agenda 2030:a, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Konferenssin avajaispuheessa hän korosti, että kotitalousalalta löytyy ratkaisuja moniin maailmanlaajuisiin ongelmiin: keinoja ennaltaehkäistä sosiaalisia ja terveysongelmia sekä taistella ilmastonmuutosta vastaan ja sopeutua sen seurauksiin. Voimme tehdä esimerkiksi elintasosairauksien ja aliravitsemuksen ehkäisemiseksi, energian kulutuksen vähentämiseksi tai pakolaisten kotoutumisen tukemiseksi valtavan paljon sekä paikallisella, kansallisella että globaalilla tasolla.

Vaikka naisten turvallinen tila on ajoittain tärkeä, pitää isot ongelmat ratkaista yhdessä. Omasta tieteenalastaan ylpeät kotitalousasiantuntijat sukupuoleen katsomatta ovat kaikkein tehokkaimpia muutoksen tekijöitä. Minulle Saksassa pidetyn Euroopan alueen konferenssin yksi oivallus oli, että pohjoismainen malli, jossa kotitalous on kaikille yhteinen oppiaine, ei ole itsestäänselvyys edes muualla Euroopassa, saati muualla maailmassa. Ollaan siitä ylpeitä ja puolustetaan sen tilaa jatkossakin. Kaikille tekijöille on töitä niin omassa keittiössä, puutarhassa kuin maailmassakin.