| |

Jo pienet lapset tottuvat tavarapaljouteen

Juuri nyt on aika pysähtyä miettimään omia tavara-arvoja ja kulutustottumuksia.

Mikäli koronavirusta ei olisi, 10. huhtikuuta olisi vietetty Suomen ylikulutuspäivää. Tuohon päivään mennessä olisimme kuluttaneet laskennallisesti vuodelle 2021 tarkoitetut luonnonvarat. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvittaisiin vähintään kolme maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve. Koronaviruspandemia näyttää hetkellisesti vähentäneen kulutusta, mutta mediassa povataan jo, että patoutuneen kuluttamisen juhla on alkamassa.

Kuluttaminen on toki paljon muutakin kuin tavaroiden ostamista, mutta tavarat ovat iso ja näkyvä osa kulutusta. Tilaamme kiihtyvään tahtiin tavaraa verkkokaupoista. Ostamme uutta kalliilla lainarahalla samalla kun haemme apua tavarakaaokseen ammattijärjestäjiltä. Perheissä tavarapaljous ja sen vaikutukset ovat merkittävä eripuran aihe. Uudehko ilmiö on vanhempien kulutusidentiteetin laajentaminen lapseen: jo vauvalla pitää olla merkkivaatteet ja kalliit lelut.

Tavaroiden omistaminen ja tavarapaljouteen tottuminen alkaakin pienestä pitäen. Tilanne on tavallinen suomalaisissa lapsiperheissä, joissa on arviolta kymmeniätuhansia tavaroita. Osaa niistä ei koskaan käytetä.

Suunnitelmallisuus ruokataloudessa vähentää hävikkiä ja säästää aikaa sekä rahaa. Sama pätee kodin tavaratalouteen. Kun valinnat tehdään suunnitelmallisesti ja harkiten, voidaan säästyä pitkään uusilta hankinnoilta. Säästyy rahaa, aikaa ja vaivaa. Kodinhoito helpottuu, kun kaikille tavaroille riittää säilytyspaikkoja. Mielenrauha ja keskittymiskyky kohenevat, kun ympärillä ei vello turhaa tavaraa etsimässä paikkaansa.

Lapsiperheissä kohtuullisuutta voi toteuttaa pitämällä esillä kerrallaan vain osaa lapsen leluista. Näin vanhatkin lelut tuntuvat uusilta, kun ne otetaan tauon jälkeen esiin. Samalla lapsi oppii tavarataitoja.

Jokainen meistä voi tehdä valintoja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Juuri nyt on aika pysähtyä miettimään omia tavara-arvoja ja kulutustottumuksia. Opetellaan arvostamaan jo olemassa olevia tavaroitamme ja etsitään mielihyvää huoltamisen ja korjaamisen taidoista uuden ostamisen sijaan. Välitetään lapsille jo pienestä pitäen kohtuullisen kuluttamisen taito.

Kirjoittajat:

Outi Mehto, Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnan koordinaattori

Katri Pellikka, Rahat riittää -hankkeen koordinaattori

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.4.2021

Linkki alkuperäiseen kirjoitukseen tässä.