Kaisa Piesanen: Asun taloyhtiössä – mitä voin tehdä energiankulutukseni pienentämiseksi?

Taloyhtiössä asuessa oma energiankulutus jää helposti etäiseksi. Meidän kaikkien teoilla on kuitenkin kokonaisuuden – ja vastikkeen hinnan – kannalta vaikutusta.

Asun kerrostalossa helsinkiläisessä lähiössä. Maksan asunnon omistavalle puolisolleni joka kuukausi könttäsumman kaikista asumiseen liittyvistä kuluista, lainan koroista, sähköstä, vedestä, vastikkeista ja vakuutuksista. En näe sähköisenä saapuvia sähkölaskuja tai vesimittarinlukemia. Asunnon aika ajoin liian korkea lämpötila ja parvekkeen oven välistä käyvä veto liittynevät jotenkin lämmitysenergian kulumiseen. Minulla ei ole aavistustakaan käyttämäni energian hinnasta, saati sen kokonaismäärästä.

En usko olevani ainoa, joka ei osaa kertoa kotinsa sähkön- ja lämmönkulutuksen kilowattituntien tai vuorokaudessa kuluvien vesilitrojen määrää. Kuitenkin näiden lukujen tunteminen on energiankulutuksen tiedostamisen ja seuraamisen kannalta tärkeää. Ne ovat myös energian säästämisen perusta. Tänä vuonna Marttajärjestö tekee työtä tietoisuuden lisäämiseksi kotitalouksien energiankulutuksesta, joka on noin 20 prosenttia Suomen energian loppukäytöstä. (Loppukäyttö tarkoittaa energian käyttäjien kuluttamaa energiaa.) Marttojen vinkkien avulla voimme oppia seuraamaan omaa kulutustamme ja löytää merkittäviä energian ja rahan säästämisen paikkoja sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Kiinnostu taloyhtiösi energia-asioista

Toisin kuin ensimmäisenä ajattelee, taloyhtiön asukkaalla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa energiankäytön ratkaisuihin kotonaan. Taloyhtiössä asioita hoidetaan ja niistä päätetään yhdessä. Esimerkiksi usein on niin, että kohtuullisesti vettä kuluttava maksaa paljon vettä käyttävän naapurin vedestä, koska laskutus perustuu henkilömäärään tai neliöihin. Voi olla, että taloyhtiöösi on asennettu asuntokohtaiset vesimittarit, mutta niitä ei käytetä laskutuksen perusteena. Koska omien vesimittarien on todettu vähentävän vedenkulutusta, kannattaa sinun ehdottaa taloyhtiön hallitukselle yhtiöjärjestyksen muutosta ja ottaa mittarit käyttöön. Päätöksen tekee yhtiökokous eli osakkaat, sinä tai vuokraisäntäsi ja naapurinne yhdessä, jonkun täytyy vain esittää sitä ensin.

Viime kädessä energian käyttö on omissa käsissämme. Omien tapojen tiedostaminen ja muuttaminen on keskeisintä. Vanhat tavat ovat tiukassa ja niiden muuttaminen onnistuu kärsivällisesti harjoittelemalla. Riittävän pienin askelin muutos käy kuin vahingossa. Lämmin vesi on energiasyöppö ja minuutin lyhyempi suihku on hyvä alku energiansäästöön, saippuointi suihku suljettuna seuraava askel. Voisiko naapuritkin haastaa mukaan lämmitysenergian säästötalkoisiin? Saisiko yhdessä vesimaksua edullisemmaksi?

Uusia tapoja vähän kerrassaan

Pienet askelet kulkevat ketjutettuna pitkän matkaa. Viimeisten kuukausien aikana olen työskennellyt Marttaliitossa energianeuvonnan aineistojen parissa.  Teorian pänttäämisen ohessa olen oppinut katselemaan kotiani uudesta näkökulmasta ja huomaamattani muuttanut käyttäytymistäni. Olen kirjautunut sähköyhtiömme verkkopalveluun, tutkinut sähkönkulutustamme ja löytänyt motivaatiota kääntää pesuhuoneen lattialämmityksen minimiteholle suihkun jälkeen. Olen etsinyt asuntomme poistoilmaventtiilit ja puhdistanut ne. Lisäksi olen alkanut kysellä ilmanvaihtokanavien puhdistuksen perään taloyhtiön hallituksessa toimivalta puolisoltani. Kirjoitan hänelle seuraavaan kokoukseen muistilapun asiasta – ja siitä, voisiko meillä ottaa omat vesimittarit käyttöön.

Seuraa Marttoja esimerkiksi Facebookissa, saat vuoden mittaan vinkkejä kodin energiatehokkuuden parantamiseen!

Kaisa Piesanen
Kirjoittaja on Marttaliitossa ympäristöneuvonnan harjoittelun suorittanut agrologiopiskelija