Käsityöläisen kotivara

Monelle käsityöharrastajalle tyypilliseen tapaan minulla on monta laatikollista erilaisia lankoja, kankaita, nappeja ja nauhoja. Käsityökirjoja ja -lehtiä on pari hyllymetriä ja kaapeista löytyy monenlaista pientä kädentaitajan apuvälinettä. Hankintoja tulee tehtyä tarpeeseen, mutta myös alennusmyynnistä ja heräteostoksena.

Varastot karttuvat myös lahjoituksilla, kun työkaverit ihmettelevät mitä tehdä anopilta tai isoäidiltä jääneillä käsityötarvikkeilla. Kierrätyskeskuksesta tai kirpputoreilta tarttuu mukaan uusiokäytettäviä materiaaleja, tai sitten pelastan sieltä pilkkahintaan myytäviä taidokkaita käsitöitä.

Runsaasta varastosta on aktiiviharrastajalle paljon iloa ja hyötyä. Esimerkiksi kun korona-aikana kivijalkakaupat menivät kiinni, oli kätevää, että omasta varastosta löytyi materiaaleja erilaisiin projekteihin, kun kerrankin oli aikaa harrastaa. Marttaystävieni kanssa puhumme jo puolivakavasti käsityöläisen kotivarasta, jolla pärjää vähän pidempään kuin 72 tuntia. Oma lankavarastoni taitaisi riittää neulomistahdillani ainakin seitsemäksi vuodeksi.

Havahduin jokin aika sitten siihen, että minulla on kiinni käsityötarvikkeissa pieni omaisuus. Tarvikkeet vievät kotona myös aika paljon tilaa. Pikkuhiljaa olen oivaltanut, että lankojen ja kankaiden hamstrauksessa ei ole paljon järkeä. Edullinen kangas tai lankakerä ei ole pidemmän päälle hyvä hankinta, jos sille ei löydy käyttöä. Miksi ostaa ihanaa silkkikangasta suurella alennuksella, jos ei edes ompele vaatteita? Tai miksi ostaisin puoli-ilmaista pinkkiä tekokuituista efektilankaa, jos se ei ole omaa tyyliäni? Minusta onkin sittemmin tullut se lankakaupan huono asiakas, joka vain kiertelee hakemassa inspiraatiota eikä pääsääntöisesti osta mitään. Kotona olen alkanut katsoa käyttöikänsä päähän tulleita vaatteita tai kodintekstiileitä uusin silmin. Olisiko vaate mahdollista vielä uudistaa tai löytyykö materiaalille uusiokäyttöä? Esimerkiksi miesten kauluspaidat ovat laadukasta puuvillaa, jolle on helppo löytää uutta käyttöä, ja vanhoja pyyhkeitä voi hyödyntää vaikkapa patalapun täytteenä. Isoäitiemme taidot nousevat tänä päivänä uuteen arvoon, ei välttämättömyydestä kuten pula-aikana vaan halusta elää kestävämmin.

Mikä sitten olisi käsityötarvikkeissa ns. välttämätön kotivara? Omaan kotiinsa muuttavalle nuorella se on vaikkapa neulakirja, johon on koottu erikokoisia ompeluneuloja, muutama nuppineula, hakaneuloja, nappeja, silitettäviä kangaspaikkoja ja pienet rullat ompelulankaa perusväreissä. Lisäksi on hyvä olla terävät sakset. Tällä selviytymispakkauksella ompelee tarvittaessa purkautuneen sauman, paikkaa pienet reiät ja ompelee pudonneen napin paikalleen. Varautumisen teemavuonna tiedämme myös, että olennainen osa kotivaraa ovat tekemisen taidot – käsitöiden osalta vaikkapa napin ompelu tai sukan parsiminen.

Tanja Rantanen, kässämartta ja Kädentaitomartat ry:n hallituksen jäsen