Keskusteluja koronan aikaan – mitä kuuluu Malawiin, Etiopiaan ja Kameruniin?
Ihmiset ympäri maailman jäävät koteihinsa suojautuakseen pandemialta ja suojatakseen muita. Arkielämässä tärkeät ruuanvalmistus- ja siivoustaidot sekä tieto kodin hygieniasta ja kotivarasta parantavat elämän laatua. Kotiin jäämisen olosuhteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa. Entä jos ei ole mitään, mitä ja minne varastoida? Entä jos vesipiste on kaukana ja sitä käyttää monta sataa ihmistä? Mitä tästä kaikesta seuraa?
“Jäsenille suunnatun ruokakurssin suunnittelu keskeytettiin saman tien. Emme voi järjestää kokoontumisia. Iso huoli on vammaisista jäsenistämme, jotka myyvät kadun varressa tuotteitaan. Heidän sairastumisen riskinsä on suuri. Käsidesin löytäminen voi olla vaikeaa. Olemme anoneet hallitukselta etusijaa käsidesin jakamiseksi vammaisille katukauppiaille.” Dibabe Bacha, Vammaisten naisten EWDNA-järjestö, Etiopia
”Koulut ovat kiinni, joten tyttöjen kerhotoimintakin on nyt tauolla. Naiset myyvät edelleen tuotteitaan kaduilla. He menevät töihin kuten ennenkin, mutta pelkäävät terveytensä puolesta. Raaka-aineet ovat nyt jo kallistuneet.” Marie Louise Wandji, kotitalousjärjestö ACESF-CA, Kamerun
”Turhia riskejä ei oteta. Kiinnitämme erityistä huomiota käsihygieniaan jokaisen tapaamamme asiakkaan kohdalla.” Eduard Chikhwana, nuorisojärjestö CYECE, Malawi
Koronavirus on tavoittanut tavalla tai toisella jo kaikki kumppanimme Afrikassa. Vaikka tartuntoja on toistaiseksi vähemmän kuin Euroopassa – Malawissa 63, Etiopiassa 272, Kamerunissa sekä suhteessa että absoluuttisesti enemmän, 2954 – on tulevaisuutta vaikea ennakoida. Monissa maissa ollaan nyt odottavalla kannalla.
Mitä Afrikassa on edessä? Tämän arvioiminen on vaikeaa, koska viruksen käyttäytyminen on arvaamatonta. Tiedeyhteisö pohtii lämpötilan ja alueiden ikärakenteiden vaikutuksia. Onko malarialääkkeistä apua vai ei? Monia kumppaniyhdistystemme jäseniä ja muita kohderyhmiä saattaa suojata esimerkiksi heidän vähäinen liikkumisensa paikkakunnalta toiselle. Toisilla taas työ on kadunvarressa, jossa suojautuminen on vaikeaa. Terveydenhoitojärjestelmät ovat haavoittuvampia kuin Suomessa.
Kaksi pandemiaa
Jo nyt voi sanoa, että covid-pandemiaa seuraa köyhyyspandemia. Kansainvälisen kehityksen professori Andy Sumnerin mukaan otamme Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa pahimmillaan usean kymmenen vuoden askeleen taaksepäin köyhyyden vastaisissa toimissa. Köyhyyspandemian uhriluku saattaa olla satakertainen verrattuna korona aiheuttamiin kuolemantapauksiin, jos mittarina pidetään putoamista köyhyysrajan alapuolelle. 100-500 miljoonaa ihmistä keikkuu jo nyt siinä rajalla, joten pienetkin muutokset ovat heille dramaattisia. Koronaa vastaan taistellaan yhteiskuntia sulkemalla, köyhyydestä ulospääsy vaatisi puolestaan monenlaista avautumista. Tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään.
Voidaanko lockdownia, kodin piiriin rajoittumista, edes harjoittaa maissa, joissa on korkea asumistiheys? Tai kun ihmisillä ei ole säännöllistä palkkaa tai omaa ruuantuotantoa? Malawin kaltaisissa maissa arviolta 5% töistä voidaan tehdä etänä, Suomessa noin 40%. Olemme täysin eri tilanteessa ongelmien ja ratkaisuiden suhteen. Silti jälkimmäisiä on etsittävä yhdessä.
Yhteistyömaissamme heikoimmassa asemassa olevat ihmiset elävät päivän kerrallaan kädestä suuhun. Nyt se on entistä vaikeampaa. Seksuaalisen ja muun kaltoinkohtelun riski kasvaa kotiympäristössä, kun lapset jäävät koteihin koulujen sulkeutuessa. Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet eivät pääse toteutumaan, kun lääketieteellisistä peruspalveluista leikataan. Esimerkiksi usea Afrikan maa on jo nyt täysin ilman matalan kynnyksen ehkäisyvälineitä, kun niiden tuonti on ehtynyt.
Suurin ongelma ei siis välttämättä ole kuinka moni sairastuu, vaan mitä kaikkea muuta haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille kriisistä seuraa. Yhteistyökumppanuuksia tarvitaan edelleen, mutta on suhtauduttava joustavasti siihen, mitä juuri nyt voi ja kannattaa tehdä. Tiukka pidättäytyminen alkuperäisissä hankesuunnitelmissa voi kääntyä itseään vastaan. Olemmekin sopineet tiivistetystä viestinnästä lähikuukausina. Matkustamaan emme pääse, mutta kasvokkain voimme silti kohdata.
Lähteet:
- NYTKIS:in webinaari Miten koronapandemia vaikuttaa seksuaalioikeuksiin? 11.5.2020, Kansainvälisten asioiden johtaja Elina Korhonen, Väestöliitto
- UNU Wider web seminar: COVID-19: A long crisis or new normal in developing countries? 12.5.2020 Professor of International Development Andy Sumner, King’s College London
- Africanews koronatilastot 15.5.2020