Yhteisen pöydän ääressä #kannatetaankotimaista
Suomalainen ruoka on laadultaan, luotettavuudeltaan ja turvallisuudeltaan maailman huippua. Valitsemalla suomalaisia tuotteita pidät osaltasi huolta ruokaturvasta. Samalla tuet suomalaista työllisyyttä ja ruokakulttuurin säilymistä. Ennen kaikkea pääset täyttämään lautasesi herkullisella ruoalla omasta maasta!
Kotimainen ruoka työllistää
Ruoantuotanto on monipuolinen työllistäjä. Ruoan matkalla maatilalta pöytään tarvitaan alkutuottajien lisäksi esimerkiksi kuljetus- ja tuotantohenkilökuntaa myllyihin, teurastamoille ja elintarviketuotantolaitoksiin. Myös monet eläinlääkärit, tuotekehittäjät ja pakkausvalmistajat saavat elantonsa kotimaisen ruoantuotannon ansiosta. Samalla osaaminen näillä aloilla säilyy ja kehittyy.
Jos jokainen suomalainen ostaisi kymmenellä eurolla lisää suomalaisia tuotteita, syntyisi 10 000 uutta työpaikkaa.
Pidä huolta huoltovarmuudesta
Kestävän ruokajärjestelmän perustukset ovat syvällä kotimaan mullassa. Tällä hetkellä Suomi on 80% omavarainen ruoan suhteen. Lihaa, kananmunia, maitoa ja viljaa tuotetaan riittävästi suomalaisten tarpeisiin. Huoltovarmuuden perusajatus ruoan suhteen on varmistaa, että ruokaa pystytään tuottamaan riittävästi myös poikkeusoloissa. Suomessa on siis pidettävä pellot viljeltyinä ja taidot terässä. Huoltovarmuuden lisäksi kotimaisella ruoantuotannolla on keskeinen osa myös ruokaturvan toteutumisessa.
Jotain vanhaa, jotain uutta
Uusien viljelyteknologioiden ja ilmaston lämpenemisen seurauksena kotimaisuudesta kertova merkki voi pian löytyä yllättävistäkin paikoista. Kotimaisen ruoan kulutus kannustaa viljelemään ja keksimään tuotteita, joita ei ennen ole Suomen pelloilla nähty. Joutsenlipulla varustettua kahvipakettia saamme vielä odotella, mutta satokaudella voi kaupasta löytää jo suomalaista inkivääriä, vesimelonia ja tuoretta maissia. Myös alun perin eteläamerikkalaista kvinoaa viljellään Suomessa hyvin tuloksin. Proteiinipitoisesta sini- eli makealupiinista povataan seuraavaa hittiä kasvintuotantoon.
Kotimaisen ruoan kannatus innostaa myös tuotekehitykseen. Viime vuosina olemmekin saaneet nähdä esimerkiksi useita hittituotteita valmistettuna vanhasta suomalaista viljelykasvista härkäpavusta, josta on jauhisten ja rouheiden lisäksi valmistettu jopa jäätelöä.
Kotimainen tuotanto kehittyy, ympäristövaikutus pienenee
Vain pieni osa ruoantuotannon ympäristövaikutuksista johtuu kuljetuksesta. Pitäisikö siis ostoskoriin valita talvikaudella mieluummin espanjalainen tomaatti?
Suomessa perusresurssit ruoantuotantoa varten ovat hyvät, koska täällä on riittävästi maata ja vettä tuotantoa varten. Talvikaudella vihanneksia tuodaan kuitenkin myös ulkomailta. Kotimaista kasvihuonetuotantoa kehitetään yhä ympäristöystävällisemmäksi. Tästä on saatu jo hyviä tuloksia: Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan kotimaisen kasvihuonetomaattien ilmastovaikutuksia on joillain tiloilla saatu laskettua 61% vuodesta 2004. Parhaimmillaan kotimaisen kasvihuonetomaatin ilmastovaikutukset ovat tänä päivänä samaa luokkaa espanjalaisten tomaattien kanssa.
Kotimaassa tuotetulla ruoalla on pieni vesijalanjälki. Vesijalanjälki tarkoittaa esimerkiksi vihanneksien tuotantoon kulutettua vesimäärää. Kun tämä vesimäärä suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin, on espanjalaisella tomaatilla suomalaiseen tomaattiin verrattuna 91-kertainen vesijalanjälki! Runsas vedenkäyttö on ongelmallista myös monien muiden elintarvikkeiden, kuten riisin kohdalla. Siksi vesijalanjäljestä huolehtiva kuluttaja valitseekin riisin sijaan ostoskoriinsa perunaa, ohraa tai muita kotimaisia viljalisäkkeitä.
Aurinkoisten ja lämpimien päivien määrässä Suomi ei Espanjaa peittoa, mutta runsaiden vesivarantojen ja ilmastofiksun kehittämisen vuoksi suomalainen tomaatti on kuitenkin oiva valinta.
Kotimaista… vai onko sittenkään?
Tuotteiden nimet ja pakkaukset voivat johtaa kuluttajaa harhaan. Tarkista raaka-aineluettelosta, mistä raaka-aineet itseasiassa ovatkaan kotoisin. Mikäli merkintä puuttuu, voit aina valita paremmin merkityn tuotteen. Alkuperämerkit, kuten Hyvää Suomesta -merkki ja Sirkkalehtilippu, kertovat luotettavasti tuotteen kotimaisesta alkuperästä. Aiheesta löydät lisätietoa Miksi pakkausmerkinnät -sivulta.
Metsien aarteet talteen
Kotimaisesta ilmastoruoasta ei voi puhua ilman, että puhuu myös luonnonantimista: villiyrteistä, marjoista ja sienistä. Jokamiehenoikeuksien ansiosta meistä jokainen voi poimia niitä mielin määrin. Toiselle riittää yhdet piirakkamarjat, toinen taas kerää poimuri viuhuen marjat koko kylälle. Kesällä säilötyt kotimaiset superruoat, kuten tyrni, mustikka ja nokkonen, tuovat auringonpaistetta talven keskelle.
Nappaa tästä vinkkejä kotimaisten tuotteiden lisäämiseen omalla lautasellasi:
- Suosi sesonkia: Monen kotimaisen kasviksen sesonki on lyhyt. Sen aikana kuitenkin tuotteet ovat maukkaimmillaan ja edullisimmillaan. Kasvisten, hedelmien ja kalojen sesonkeja esitellään esimerkiksi Satokausikalenterissa.
- Korvaa riisi perunalla, ohralla, erilaisilla jyväsekoituksilla tai kotimaisella kvinoalla
- Leivo gluteenittomasti tattarista, gluteenittomasta kaurasta ja perunajauhosta
- Valitse suomalaisia kasviproteiininlähteitä, kuten hernettä, härkäpapua ja sinilupiinia
- Kokeile ja ideoi ennakkoluulottomasti: esimerkiksi bataatin makeuden voi korvata palsternakalla
- Löydä uutta: tutustu paikallisiin tuottajiin esimerkiksi toreilla ja lähiruokatapahtumissa
- Valitse liha, kananmuna ja maitotuotteet aina kotimaisina
- Myös kotimainen kala on ekokokin valinta
- Bongaa joutsen: Tutustu alkuperämerkkien (esim. Hyvää Suomesta, Avainlippu, Sirkkalehtilippu) kriteereihin
- Kysy tuotteiden alkuperää ravintolassa. Pyydä heitä vaihtamaan ulkomaiset tuotteet kotimaisiin.
- Käännä pakkaus: Pakkauksen kansi ei aina kerro koko totuutta. Käännä pakkaus ja tarkista raaka-aineiden alkuperä.
- Anna palautetta: vaadi tuottajilta selkeitä alkuperämerkintöjä.
- Tue kotimaista työtä: Kaikkia raaka-aineita ei saa suomalaisena. Valitse kuitenkin tuote, joka on valmistettu Suomessa.
- Uudenmaan Marttojen kurssitoiminnassa suositaan suomalaista: valitsemme mahdollisuuksien mukaan aina kotimaisen vaihtoehdon. Annamme kursseillamme myös ideoita raaka-aineiden vaihtamiseen kotimaisiin vaihtoehtoihin.
Lähteet: