Kestävät kasvivalinnat – niin kuin luonto sen tekisi

Pysähdytäänpä hetkeksi miettimään kaunista ympäröivää luontoamme, sen kauniita kukkivia kasveja ja kasvillisuuden muovaamia maisemia. Eikö olisi ihanaa säilyttää nämä näkymät? On muutamia hyviä keinoja, joilla saadaan yhdessä turvattua kulttuurimaisemamme tulevaisuudessakin.

Suomessa arvioidaan elävän noin 45 000 eliölajia, joista vieraslajeja on vähintään 600. Valtaosa vieraslajeista on kasveja. Vieraskasvilajilla tarkoitetaan kasvia, joka on levinnyt uusille kasvupaikoille ihmisen tahallisen tai tahattoman toiminnan myötä. Haitallinen vieraslaji taas tarkoittaa lajia, joka leviää uudella kasvupaikallaan erityisen voimakkaasti ja hallitsemattomasti. (Viekkaat vieraat -opas)

Useat tänä päivänä haitalliset vieraslajit ovat tuotu meille tänne pohjoiseen jostain kaukaa koristekasveiksi. Ne ovat viehättäneet matkailijoita ulkomuodollaan ja niiden taimia tai siemeniä on kerätty matkamuistoiksi ja tuotu kotipihaan. Esimerkiksi jättipalsami on lähtöisin Himalajan vuoristosta ja suuret tatar -lajikkeet ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja tiedän, että ne eivät ole tänne meille itse osanneet tulla. Nämä jo pahasti levinneet vieraslajit ovat selviytyneet hyvin meidän luonnonoloissamme ja ovat vallanneet itselleen osan kasvutilasta jo vuosikymmenien ajan.

Mutta tämä sama kuvio voi toistua koska tahansa uudestaan. Ilmaston lämpenemisen myötä ihan uusia tuliaiskasvilajeja voi juurtua maaperäämme pysyvästi ja horjuttaa pohjoisen luonnon ekosysteemiä omalla tavallaan. Suosittelenkin matkustelemaan tämä ajatus mielessä ja ikuistamaan kauniit kukat ja upean kasvuston valokuviin.

Mieti myös tarkkaan mitä teet, jos saat lahjaksi siemeniä, joista et ole varma mitä ne ovat. Kannattaako niitä kylvää vai säästyisikö suurilta vuosittaisilta kitkemistalkoilta, jos kylväisi vain sellaisia kasvin siemeniä, joista voi olla varma, etteivät ne leviä holtittomasti? Sama pätee myös taimien suhteen – jos tuttavasi jakaa taimia, koska ”ovat niin hyvin levinneet” olisi ehkä järkevämpää kieltäytyä kuin istuttaa.

Omaan pihaan voi ajatuksella valita kauniita kasveja, jotka eivät aiheuta ympäristölle haittaa. Tutustu oman pihan kasvuolosuhteisiin ja valitse kasvit sen mukaan. Arvosta jo valmiita olosuhteita ja kun istutat tai kylvät oikeat kasvit oikeaan paikkaan, on niistä iloa pitkäksi aikaa ja hoito on yksinkertaisempaa.

Haitallinen vieraslaji kuulostaakin jo aika hurjalta nimitykseltä. Kukapa sellaista haluaisin omaan pihaansa? Mikä voisi olla haitallisen vastakohta? Ehkä hyödyllinen. Valitaan siis hyödyllisiä kasveja ja nautitaan siitä, mitä meillä täällä jo on – kestävällä tavalla!

Oivia ohjeita kestävän ja meille ihmisille ja eliöille hyödyllisen pihan luomiseen löydät Marttojen Monimuotoinen kotipiha -oppaasta ja tärkeää vieraslajifaktaa Viekkaat vieraat -oppaasta.

Salla Hyvönen

Marttaliiton puutarha- ja VieKas LIFE -vieraslajihankkeen harjoittelija ja hortonomiopiskelija.

Lähteet:

Viekkaat vieraat -opas

Monimuotoinen kotipiha -opas

Vanhat tutut ja hankalat vieraat – Tulokaskasvit ja vieraslajit Suomen luonnossa. Riku Cajander. Maahenki 2018.