Ketä kuullaan keittiössä?

Kenen ruokaa nyt arvostetaan ja syödään? Kenen perinnettä siirretään eteenpäin? Muun muassa tätä aihetta käsiteltiin syyskuussa Atlantassa International Federation for Home Economicsin kotitalousalan kongressissa.

Mukana oli satoja alan asiantuntijoita 35 maasta. Atlantan suurkaupunkialueella kysymys moninaisuudesta on konkreettinen, koska monissa kouluissa 80-90% oppilaista on afrikkalaisamerikkalaisia ja 80-90% Yhdysvaltojen kotitalousopettajista on valkoisia.

Kongressissa tutkijat pohtivat mm. sitä, että kotitalousalan opetus ja neuvonta ohitti vuosikymmenien ajan esimerkiksi alkuperäiskansojen ja Yhdysvaltojen afrikkalaisamerikkalaisen väestön ruoka- ja tapakulttuurin. Sitä ei tehty tunnetuksi eikä arvostettu.

Afrikan maissa kotitalousopetus on ollut länsimainen tuontituote. Erityisesti Englannin vanhoissa siirtomaissa koulutettiin hyviä, päteviä kotiapulaisia, kokkeja ja ravintolatyöntekijöitä valkoisten siirtomaaisäntien tarpeisiin. Viime vuosikymmeninä kotitalous oppiaineena sekä koulussa että yliopistotasolla on kokenut murroksen: paikalliset raaka-aineet ja valmistustavat huomioidaan entistä paremmin. Yrittäjyyskasvatusta on tuotu osaksi kotitalousopetusta, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin kasvavan nuoren ikäluokan tarpeisiin työllistää itsensä kiinnostavalla, käytännönläheisellä alalla. Opetus muuttuu aikojen muuttuessa.

Kuka puhuu Martoissa?

Opetuksen ja neuvonnan monipuolistumista ei ole vain erilaisten etnisyyksien huomioiminen. Me kaikki kuulumme useampiin eri kulttuureihin ja kuulumisemme niihin on jatkuvassa muutoksessa. Monimuotoisuutta on myös kuulijan asemaan asettuminen: Oletanko mielessäni tietynlaisen perheen, jolle puheeni on suunnattu? Millaisen? Miltä antamani talousneuvo kuulostaa kotona asuvan nuoren tai jo omillaan elävän, vähävaraisen nuoren korvin kuultuna?

Marttojen rakentava periaate on kannustaa asiakkaita näkemään hyviä puolia ja vahvuuksia ja arvostamaan myös omia perinteitään. Marttojen neuvoja halutaan myös lukea yhä enemmän eri kielillä englannista selkosuomeen. Kehitysyhteistyöhön emme vie kotimaista karjalanpaistia tai englantilaisia skonsseja, vaan ruuan valmistus palvelee paikallista hyvää ravitsemusta ja naisten elinkeinotoimintaa.

Kotitalousalalla on paljon potentiaalia. Ala on vuosikymmenien saatossa vastannut moneen käytännön haasteeseen. Omaakin puhetta on välillä syytä katsoa ulkopuolelta. Kuka näissä viesteissä, aineistoissa ja kuvissa näkyy ja puhuu, ja kenelle? Miten monenlainen martta voi olla, kenen tietoa hän välittää ja miten malttaa itse kuulla kuulijaansa?

Maailmassa ei ole Suomen lisäksi montaa maata, jossa kotitalousopetus kouluissa läpäisee kaikki ikäluokat sukupuoliin katsomatta. Eikä Marttojen kaltaista valtakunnallista neuvontajärjestöä, joka tavoittaisi eri sukupolvet niin netissä kuin livenä. Näitä asioita kollegat Atlantassa ihailivat. Pidetään niistä kiinni.

 

Terhi Lindqvist avasi marttajärjestöä käsitelleellä puheenvuorollaan Atlantassa International Federation for Home Economicsin kotitalousalan maailmankongressin syyskuussa 2022.