Kierrätä ravinteita ja hyödynnä sadevettä – luonto kiittää!

Maaseudun kasvatteina pihan omistajat tahtoisivat hoitaa kaupunkipihaansa kuten maaseudulla ovat tottuneet tekemään, eli yhteistyössä luonnon kanssa, sen tasapainoa häiritsemättä, paremminkin sitä hyödyntäen.

Jo ensisilmäyksellä huomaa, että pihassa ovat perusasiat kunnossa. Kulku- nurmi- ja istutusalueet on perustettu hyvin ja rajattu selkeästi, joten nurmikon leikkaaminen ja muut hoitotyöt on varmasti helppo toteuttaa. Myös kasvit olivat hyväkuntoisia ja vaikka piha on pienehkö, niin oli niille jätetty riittävästi kasvutilaa.

Miten sitten voisimme varmistaa mahdollisimman helposti ja luonnonmukaisin keinoin, että pihan kasvit voivat jatkossakin hyvin?

Koska hyvä maa on kaiken kasvun perusta, niin pysähdyimme ensin pohtimaan, miten maan kunnosta voisi huolehtia.  Hyvä maahan on ravinteikasta ja sopivasti kosteaa ja ilmavaa.

Parhaimmillaan se on sopiva sekoitus savea, hiekkaa ja multaa ja se tuoksuu hyvälle, eli humukselle. Maan kunnosta voidaan huolehtia lisäämällä vuosittain eloperäistä ainesta, jota voidaan tuottaa omassa kompostorissa pihan kasvijätteitä ja kodin ruokajätteitä hyödyntäen.

Piharakennuksen takaa löytyvää lämpökompostoria olikin käytetty jo ahkerasti, ja koska sinne haketetaan pihan risut, joiden joukkoon lisätään sekä puutarha-, että ruokajätettä, niin sieltä saadaan kasvien tarpeisiin sekä hyvää maanparannusainetta, että myös ravinteita.

Kun tämän lisäksi muistetaan noin parin vuoden välein kalkita niitä kasveja, jotka siitä hyötyvät, vaikuttaisi pihan maanhoito toimivan jo hyvin, ja pitkälti ihan oman pihan jätteitä hyödyntäen.

Jos keväällä tai alkukesällä ilmenee lisäravinteiden tarvetta, niin kannattaa kokeilla viherkäytettä. Se on nopeavaikutteinen lannoite, joka on hyvin helppo valmistaa:

Laita vihreitä kasveja ämpäri tai saavi täyteen.

• Lisää vettä, niin että kasvit peittyvät.
• Anna liemen seisoa kaksi viikkoa. Älä säikähdä, liemen kuuluu haista pahalle!
• Laimenna kasteluveteen 1 litra tiivistettä ja 8–10 litraa vettä.

Ravinteiden ja valon lisäksi kasvien hyvinvointiin vaikuttaa tietenkin myös riittävä vedensaanti.  Välillä kasteluvesi saadaan helposti taivaalta, mutta lähes joka kesään kuuluu myös kuivia kausia, jolloin kasvit ovat kastelun varassa.

Sadevesiä kerätiin tässäkin pihassa jo talteen sadevesikourujen syöksytorvien alle laitettuihin astioihin, mutta jäimme pohtimaan voisiko keräysjärjestelmää tehostaa esimerkiksi sadevesikouruun asennetuilla sadevesikerääjällä, ne ovat käteviä ja helppokäyttöisiä ja lisäävät varmasti talteen otetun veden määrää, kun sadesäällä ei tarvitsekaan juosta ulkona tyhjentämässä vedenkeräysastioita vaan   saa vain katsella ikkunasta, kun sadevesivarastot karttuvat.

Pohdimme myös sitä, miten iso merkitys veden säästön kannalta on myös sillä, että osaa kastella oikein, eli:

• Kastellaan vain tarvittaessa, ei varmuuden vuoksi
• Kastellaan mieluummin illalla tai aamulla
• Kastellaan mieluummin harvemmin ja riittävästi jotta maa kastuu syvemmältä

Kastelun tarvetta voidaan vähentää myös hyödyntämällä ruohokatetta kasvien katteena ja kitkemällä rikkakasvit mahdollisimman varhain pois vettä kuluttamasta.

Kuluvana kesänä Sanna ja Riku aikovat istuttaa mansikoita viljelylaatikkoon, jolloin kasteltavaakin tulee lisää, joten toivottavasti näistä vinkeistä oli hyötyä.

Jos tämän pihan hyvinvointia haluaisi vielä varmistaa, antaisin ohjeeksi lisätä kerroksellista kasvillisuutta.

Palataan pihaan syksyllä katsomaan, miten pihan syystyöt toteutetaan niin, että luontokin kiittää.

Arja Pehkonen
Kirjoittaja on Etelä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtaja ja kotipuutarha-asiantuntija.

---

Marttaliiton Monimuotoinen kotipiha, Kestävä ja syötävä kotipiha kaupungissa-hanke (2021–2022) lisää tietoutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä, sekä tarjoaa helppoja ratkaisuja ja kehittää konkreettisia malleja kotipihojen monimuotoisuuden lisäämiseen. www.martat.fi/kotipiha.