Kohtuudella kaikkea-miten tehdä kestäviä lihavalintoja?

Lihankulutus on vuosien saatossa kasvanut Suomessa ja muualla maailmassa huomattavasti. Vuonna 2019 suomalaiset kuluttivat lihaa keskimäärin 80 kilogrammaa henkilöä kohden (Luke, 2019). Jos tätä lukua verrataan suosituksiin, voidaan todeta, että suomalaiset keskimäärin syövät lihaa suosituksia enemmän. Liha kuuluu suomalaiseen ruokaperinteeseen vahvasti ja tämä heijastuukin korkeisiin lukemiin. Lihan kuluttamisen varjopuolista on puhuttu viime vuosina paljon, tulisiko meidän luopua lihasta kokonaan?

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa sanotaan, että lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 grammaa viikossa (VRN, 2014). Se tekee yhteensä 26 kilogrammaa vuodessa luutonta lihaa. Sitä ei voi verrata suoraan tuohon 80 kilogrammaan, jonka kulutamme, koska luku sisältää luut. Joka tapauksessa kulutamme lihaa suuria määriä. Lihankulutuksen enimmäissuositus perustuu terveyden edistämiseen, ympäristön hyvinvoinnin kannalta määrän tulisi olla vielä pienempi. Miksi lihan kulutuksen tulisi olla näin pientä? Suositukset perustuvat juurikin edellä mainituista asioista olemassa olevaan tieteelliseen tietoon ja niiden tarkoitus on edistää niin ympäristön kuin ihmisen hyvinvointia.

Punainen liha sekä prosessoidut lihavalmisteet sisältävät paljon tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa. Nämä tekijät nostavat veren kolesterolitasoja sekä verenpainetta ja ovat osatekijä sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Lisäksi lihassa on paljon hemirautaa, jolla on todettu olevan yhteys syöpien, kuten paksusuolisyövän, syntyyn. Ympäristön hyvinvointia sen sijaan rasittaa lihantuotantoon liittyvät tekijät. Eläinperäisillä tuotteilla, kuten lihalla, on suuri hiilijalanjälki eli niiden tuotannosta aiheutuu ilmastoa rasittavia kasvihuonekaasuja. (WWF, 2016) Lisäksi lihantuotannon vesijalanjälki on suuri. Edellä mainitut ongelmat korostuvat siellä, missä lihaa tuotetaan tehotuotannon keinoin.

Vaikka lihan tuotannolla ja kuluttamisella on monia vaikutuksia sekä ympäristön että ihmisen hyvinvointiin, hyvä uutinen on se, että lihasta ei tarvitse kokonaan luopua. “Kohtuudella kaikkea”-periaate pätee tässäkin asiassa mainiosti. Jos liha on ruokavaliossa sellainen tekijä, josta nauttii suuresti, täyden luopumisen sijaan voi miettiä lihan vähentämistä kohtuuden rajoihin. Vähentämistä voi toteuttaa monin keinoin, joilla sekaruokavaliosta saadaan sekä kestävä että terveellinen. Tässä muutama vinkki:

• Lihaa harvemmin. Jotta pääsisimme lihan kulutuksessa kestävämpään ja terveellisempään suuntaan, olisi tärkeää, että liha olisi meille ikään kuin luksustuote. Syömällä lihaa vähemmän esimerkiksi arjen aterioilla ja valitsemalla laadukkaan lihan viikonlopun herkutteluaterialle vähennät lihan kulutusta jo huomattavasti.
• Lihaa vähemmän. Lihan kulutuksemme suurin ongelmakohta on se, että syömme sitä lähestulkoon jokaisella aterialla, niin välipaloilla kuin pääaterioilla. Arjen lihan käyttöä olisikin hyvä vähentää esimerkiksi sillä, että jättää leivän päältä pois leikkeleet ja korvaa osan arkiruokien lihasta vaikka kasviproteiinilla.
• Hyviä lihavalintoja. Ympäristön ja terveyden kannalta punaisen lihan sijaan parempia valintoja ovat esimerkiksi siipikarja ja kala. Arjen aterioilla kannattaakin proteiininlähteenä suosia näitä. Muista valita kestävyyden nimissä kotimaiset vaihtoehdot.
• Enemmän kasvisruokaa. Täysin kasvissyöjäksi ei tarvitse ryhtyä, mutta kasvissyönnin lisääminen kannattaa. Viikkoon voi päättää vaikka muutaman kasvisruokapäivän, jolloin kasvissyönnistä tulee rutiinia ja lihan käyttö vähenee. Marttojen sivuilta löytyy monia ihania kasvisruokaideoita!

Salla Kinnunen

Kotitalousneuvonnan korkeakouluharjoittelija, ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriopiskelija

Lähteet:

Luonnonvarakeskus, Tilastotietokanta: Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti (kg/vuosi), 2019, sivulta: https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__08%20Muut__02%20Ravintotase/01_Elintarvikkeiden_kulutus.px/?rxid=a24533f4-a7a8-46ec-b792-9040b7d6c487

Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyttä ruoasta-suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014, sivulta: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

World Wildlife Fund, WWF-lehti 1/2016: “Vähemmän lihaa lautaselle”, 2016, sivulta: https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-1-2016/vahemman-lihaa-lautaselle/