Luonnonkasvien kestävä arki – opi tunnistamaan vieraslajit

Kasvien bongailu on hauska harrastus. Oma polkuni kasvibongailuharrastukseen on kulkenut luontokuvaamisesta kasvioiden selailuun.

Olen aina, jo filmikameran kanssa kuvannut luontoa; kukkia, muita yksityiskohtia ja maisemia. Sitten pikkuhiljaa aloin kiinnostumaan kasveista ja halusin tietää minkä kasvin olin kameraani tallentanut. Puhelimen kuvagalleria täyttyy nykyäänkin nopeasti kasvien kuvista, sillä se on aina mukana. Tykkään myös ajatuksesta, että minun ei tarvitse poimia kasvia kasvupaikaltaan ja kuivattaa, vaan se jää talteen digitaalisessa muodossa.

Kasvien bongailua voi harrastaa missä vain ja oikeastaan milloin vain. Itse teen sitä paljon ihan arjessa, pyöräillessä joudun usein pysäyttämään tien reunaan ja käyn nappaamassa kuvan kasvista, jonka olen vauhdissa bongannut. Joskus otan ihan tarkoituksella järjestelmäkameran kaulaan ja lähden rauhassa luontoon kuvaamaan. En tunnista kaikkia kuvaamiani kasveja ja siksi olenkin kirjaston kasvikirjojen suurkuluttaja. On mukavaa selailla kasvikirjoja läpi ja etsin kasveille nimet. Se on hyvin terapeuttista ja mielenkiintoista puuhaa. Kokeile sinäkin.

Vieraslajien bongailun makuun pääsin kunnolla tämän kuluvan vuoden keväällä, kun aloitin työni Marttaliitossa ja VieKas LIFE vieraslajihankkeessa. Vaikka en haluaisi törmätä luonnossa haitallisiin vieraslajeihin (luonnon olisi parempi ilman niitä) niin koen kuitenkin suuria onnistumisen kokemuksia, kun tunnistan haitallisia vieraslajeja, jopa ihan pieninä taimina alkukeväästä. Moni torjuttavista vieraslajeista olisikin hyvä oppia tunnistamaan jo taimivaiheessa, sillä niitä olisi hyvin paljon helpompi torjua silloin. Jos kasvi paljastuu haitalliseksi vasta kukinnan aikana, on jo hieman myöhäistä. Toki torjunta kannattaa aina, mutta jos kasvi pääsee siementämään sinä vuonna, on seuraavana vuonna tiedossa uudet talkoot.

Minulta kysellään paljon, miten voisi erottaa samannäköisiä kasveja toisistaan ja tämän asian edessä olen ollut vieraslajienkin kanssa. Miten erottaa onko varmasti kyseessä torjuttava haitallinen vieraslaji vai luonnolle turvallinen laji. Hyvä neuvo on tutustua kasveihin esim. kirjojen avulla. Kasvioissa kuvaillaan usein tarkkaan kasvin osia, hyvissä kasvioissa on tarkat kuvat ja kannattaakin kiinnittää huomiota kasvin eri osiin; varteen, lehtiin ja joihinkin yksityiskohtiin, mitä kasvilla on. Myös kasvin koko luonnossa ja kasvupaikka kertovat paljon. Vieraslajeja tunnistaessa on se helppous, että ne kasvavat yleensä suurina kasvustoina ja jo sekin kertoo yleensä, että kasvi on jollain tavalla haitallinen. Esimerkiksi jättipalsami kasvaa laajoina levinneinä kasvustoina purojen varsilla ja siitä se on helppo tunnistaa. Joitain kasveja on vaikea erottaa ensi silmäyksellä, esimerkiksi kurtturuusu on tästä hyvä esimerkki. Aluksi minun oli vaikea vertailla, ovatko lehdet tarpeeksi kurttuset ja kasvaako piikit nyt tiiviisti vai olisiko kyseessä sittenkin joku muu lajike. Mutta tunnistuksessa harjannuttuani tunnistan kurtturuusut nyt helpommin hyvällä varmuudella. On mukavaa oppia uutta.

Ja hei, kun opit tunnistamaan vieraslajeja, niin voit innostua ilmoittamaan niistä vieraslajiportaaliin. Vieraslajit.fi sivuilla voit tehdä ilmoitukset vieraslajeista luonnossa ja näin olla mukana tekemässä tärkeää torjunnan kartoittamistyötä ja luomassa luonnonkasveillekin kestävää arkea. Ilmoituksen tekeminen onnistuu paikan päällä, puhelimella, joten paikkaa ei tarvitse enää myöhemmin etsiä karttapalveluista. Samoilta sivuilta löytyy myös hyviä kuvia ja tietoa vieraslajien tunnistukseen!

Luontoretkelle kasvion kanssa sinua kannustaa:

Salla Hyvönen, puutarhamarttailun ja vieraslajihankkeen harjoittelija