Markkamuistoista digieuroihin

Kun olin pieni, meillä ei jaettu viikkorahaa eikä rahaa yleensä saatu lahjaksikaan. Tosin hämäläisellä maaseudulla 80-luvulla olisi ollut kovin vähän käyttökohteita viikkovitoselle. Viikoittaiselle uimahallireissulle äiti sentään antoi kympin, josta 7,5 markkaa meni koti- ja kouluyhdistyksen järjestämään bussikyytiin ja uimalippuun ja loput 2,5 markkaa sai käyttää uimahallin kanttiinissa paluumatkan eväisiin (lue: karkkiin). Koulun diskoihin ja muihin satunnaisiin tarpeisiin sai roposet pyytämällä. Perjantaisin äiti toi töistä tullessaan karkkipäivän karkit, kirjastoautosta sai maanantaisin maksutta aina uutta luettavaa ja telkasta tuli lähes joka ilta joku kiva ohjelma, jota katsottiin porukalla. Olin onnellinen tyhjätasku.

Raha oli minulle tuolloin melko merkityksetön tarve-esine. Sitä ei tarvinnut ansaita – se, että oma huone siivottiin ja autettiin vähän muussakin kodinhoidossa, oli itsestäänselvyys, ei keino ansaita taskurahaa. Nyt tiedän, että emme olleet varakkaita, mutta rahasta ei tehty numeroa, ja tavallaan olen siitä vanhemmilleni kiitollinen. Minulle jäi muistikuvat huolettomasta lapsuudesta, jossa rahalla – sen runsaudella tai niukkuudella – ei ollut minulle mitään merkitystä.

90-luvun teinivuosina raha alkoi jo hieman kiinnostaa, koska olisi pitänyt saada Levikset. Pidin äidin farkut kuin farkut -asennetta totaalisen epäreiluna, mutta kilttinä tyttönä tyydyin muihin merkkeihin. Lama oli sana, jonka Arvi Lind joskus sanoi uutisissa, mutta minä en siitä juuri mitään ymmärtänyt: kasvanut rahantarpeeni oli vain harmikseni osunut aikaan, jolloin kaikki maksoi paljon ja monella oli vähemmän rahaa käytettävissään. Yhä useampaan rahapyyntööni vastattiin, että ei ole nyt varaa. Jostain sitä tuohta piti saada, ja 15-vuotiaana aloinkin tehdä viikonloppu- ja iltatöitä lähikaupassa ja seurakunnan askartelukerhossa, ja lukiossa jo ostin omat koulukirjanikin.

Rahasta ei siis puhuttu ennen kuin sitä ei ollut, ja sittenkin puhuttiin lähinnä siitä, ettei sitä ole. Varmaan aika tavanomainen tarina minun ikäluokalleni. Ainakaan omassa ystäväpiirissäni en ollut poikkeus. Olen myöhemmin pohtinut, miten puhumattomuus ja lama-aika ovat vaikuttaneet omaan rahasuhteeseeni. Olenko tarkka vai höveli rahan kanssa? Säästänkö vai kulutanko? Herättääkö ajatus rahasta ahdistusta, häpeää tai jopa pelkoa? Puhunko ylipäätään rahasta?

Käyttäytymistaloustieteessä (tai psykologisessa taloustieteessä) puhutaan niin sanotuista rahaskripteistä tai -koodeista (money scripts), jotka liittyvät yksilön tiedostamattomiin ajatuksiin ja mielikuviin rahasta. Ne ovat usein lapsuudesta perittyjä ja vaikuttavat käyttäytymiseemme ja asenteisiimme aikuisiällä. Jos esimerkiksi raha-asioista ei ole puhuttu avoimesti ja selkeästi omassa lapsuudessa, niiden puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa myös aikuisena. Rahan ansaitseminen kotitöillä tai kesätöillä varhaisessa iässä on saattanut muovata säästäväisen ja varovaisen rahankäyttäjän. Toisaalta lapsuuden tiukka talouskuri voi aikuisena kääntyä huolettomampaan rahankäyttöön. Kaikki perityt mallit ja asenteet eivät toki ole haitallisia, mutta niiden tunnistaminen ja tiedostaminen on hyödyllistä, jotta ymmärtää, miten ne heijastuvat omaan elämään, parisuhteeseen ja lasten kasvatukseen.

Huomaan, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä avoimemmin puhun rahasta paitsi puolisoni myös ystävieni kanssa. Perheessä yhteiset menot jaetaan tasan, ja ystävien kanssa tavatessa erilaiset mobiilisovellukset ovat käytössä, kun kuluja jaetaan puhelimen näytön pyyhkäisyllä. Raha on arkista, mutta onko se siltikään täysin arvolatauksista ja tunnereaktioista vapaa?

Vaikka omassa perheessä tai tuttavapiirissä raha ei tuntuisi olevan tabu, se kannattaa silti ottaa toisinaan puheeksi. Puolisolla tai ystävällä saattaa olla rahahuoli, jota hän ei ole saanut ilmaistua, ja sinun keskustelunavauksesi voi helpottaa sen sanoittamista. Etenkin lapsiperheissä on hyvä pohtia, millaisen suhtautumisen rahaan haluaa jälkipolvien perivän. Rahalla kun kuitenkin on väliä kulutusyhteiskunnassa, halusimme tai emme.

Tarvitsetko apua talouden suunnitteluun tai hallintaan? Katso parhaat vinkit ja välineet Marttojen Omat rahat -sivustolta.