Martat tuuppaavat kohti reilua ruokalautasta

Moni kohtaamamme suomalainen on motivoitunut tekemään kestäviä valintoja arjessaan: lisäämään kasviksia ruokavalioon, vähentämään ruokahävikkiä, pohtimaan energian ja vaikkapa tekstiilien kulutusta. Moni myös tietää, että lihan syöntiä kannattaisi vähentää ja palkokasvien sekä muiden kasvisten käyttöä lisätä, mutta haaste on saada tieto toiminnaksi.

Muutoksen tekeminen arjessa ei ole helppoa. Eri ihmisillä muutos kulkee eri vauhtia, eri reittejä. Suomalaiset tarvitsevat omaan arkeensa sopivia käytännön neuvoja ja kannustusta, jotta kestävät valinnat rutinoituvat arkeen.

Tuttu ruoka maistuu, ja siksi ruokakasvatus nuorempien kohdilla on tärkeä pitkän aikavälin kestävyysteko. Kun maistattaa kasviksia ja palkokasveja taaperoilla ja koululaisilla, maistuvat ne aikuisenakin. Jo nyt nähdään nuorten kasvanut kiinnostus kasvipohjaisia proteiininlähteitä kohtaan. Muutoksen haaste on kiireinen lapsiperhearki, joka alkaa tärkeässä elämän käännekohdassa. Silloin jauhelihapaketti napataan useammin kuin aikaisemmin, jotta saa tehtyä nopeasti, kaikille maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa, jonka hinta ei kaada taloutta.

Muutokseen tarvitaan koko ruokajärjestelmää: kauppaa hinnoittelemaan ja asettelemaan tuotteet houkutteleville paikoille sekä tuotekehitystä, jotta tuotteet ovat kiinnostavia ja maistuvia sekä terveellisiä. Tarvitaan muutokseen tuuppaavaa asenneilmapiiriä, kuten poliittista tahtoa hyvinvointialueilla ja kunnissa, uutisointia sekä yhdessä syömistä päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, kursseilla ja kotona.

Monella iäkkäämmällä suomalaisella on kestäviä ruokatottumuksia. Kalaa ja marjoja sekä kuitupitoista leipää käytetään vanhemmissa ikäryhmissä enemmän. Tätä ruokaperinnettä jakamaan tarvitaankin yhdessä syömistä ja miksei kalastus-, marjastus- ja sienestysretkiä, kotipuutarhoihin tutustumista sukupolvet yhdessä. Samoin nuoret voivat vinkata omista toiveistaan ja uusista tuotteista tai tavoista tehdä vaikkapa perinteistä kaalilaatikkoa hernerouheesta tai härkäpapuvalmisteesta.

Marttajärjestössä työskentelevien kymmenien kotitalousasiantuntijoiden tehtävä on viedä tutkittu tieto käytäntöön ja ihmisten arkeen. Se vaatii ymmärrystä kestävyyden osa-alueiden, sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurisen, ekologisen sekä ravitsemuksellisen, hahmottamista ja tiedon tarjoamista sopivina annoksina. Kun järjestö perustettiin yli 120 vuotta sitten, köyhien perheiden naisia neuvottiin mm. kotipuutarhaviljelyssä. Pienikin puutarha lisäsi perheen ruokavalion monipuolisuutta, vahvisti ruokaturvaa ja mahdollisti naisille omaa rahaa. Kotimaisten kasvisten käytön lisääminen, täysjyväviljan ja perunan monipuolinen käyttö, säilöntä ja keräily ovat olleet järjestön ruokaneuvonnan keskiössä.

Ruoka herättää välillä roihuavia tunteita, ruokavalinnat koetaan hyvin henkilökohtaisina asioina. Samalla ruoka ja ruoantuotanto ovat monen elinkeino, osa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Se vaikuttaa kansanterveyteen ja ympäristöön. Viestien keskellä voi olla hankala hahmottaa omien toimien kiireellisyyttä, vaikuttavuutta ja tarpeellisuutta.

Marttojen kotitalousneuvonnan vahvuuksina on ymmärtää ruoan arvoketjua, erilaisten kotitalouksien arkea sekä ympäristöä, jossa ruokavalintoja tehdään. Martoissa muutosta tehdään luennoiden, sosiaalisessa mediassa mutta erityisesti keittiöissä kohdaten. Ruokakursseilla opetellaan tekemään maukasta kasvisruokaa, maistellaan kotimaisia juureksia eri muodoissa ja tutustutaan uusiin tai unohtuneisiin proteiinilähteisiin. Käytännössä tuuppaamme tai nykäisemme kohti kasvipainotteista ruokavaliota, johon kansalliset ravitsemussuositukset viitoittavat.

Ruoan ja ravitsemuksen kestävyyden tarkastelu vaatii monipuolista lähestymistapaa ja eri näkökulmien kuuntelua ja yhteen sovittamista. Se edellyttää myös uusia työkaluja tukea ja motivoida ihmisiä arjessa tapahtuviin muutoksiin, sillä tiedon jakaminen ei riitä vaikuttavien muutosten aikaansaamiseen.

Kirjoitus on julkaistu Reilu ruokamurros (JUST FOOD) -hankeen tutkimusraportissa (12.10.2022). Hanke tutkii, miten siirtymä ilmastoviisaaseen ja terveelliseen ruokajärjestelmään voidaan tehdä kestävästi, hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti. Tutustu raporttiin tästä!