Merja Rehn: Ruokaa naamatakuulla
Miten sinä arvotat ruokasi, millä perusteella teet ostopäätöksen? Onko ykkösenä terveellisyys, tuoreus ja maku, trendit, kestävyys, alkuperä, vai pelkästään helppous ja halpa hinta?
Kuluttajina olemme entistä vaativampia ja tiedostavampia. Kun ostamme vaatteita, haluamme tietää mistä materiaaleista ne on valmistettu ja missä maassa. Koneiden ”made in”-merkinnällä on suuri merkitys, koska valmistusmaan mukaan arvioimme koneen kestävyyttä ja käyttöikää. Onneksi olemme tulleet entistä tarkemmaksi myös jokapäiväisen ruokamme suhteen. Haluamme tietää mistä ruoka tulee, kuinka se on tuotettu ja entistä enemmän meitä kiinnostaa myös ruuan hiilijalanjälki.
Kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä 68 prosenttia syntyy kotitalouksissa. Keskeisimmät päästöjen aiheuttajat ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. Kaikkiin näihin me voimme itse vaikuttaa fiksuilla arjen päätöksillä. Kätevin tapa pienentää ruuan hiilijalanjälkeä on vähentää lihankulutusta ja lisätä kasviksia.
Mitä lähempänä ruoka tuotetaan ja mitä lyhempi ruokaketju on, sitä helpommin me pystymme jäljittämään ruuan alkuperän. Ja juuri jäljitettävyydellä on suuri merkitys ruuan turvallisuuteen, terveellisyyteen, eettisyyteen ja kestävyyteen. Lähellä tuotetun ruuan suosimisella on myös taloudellista merkitystä paikalliselle yrittäjyydelle ja työllisyydelle.
Suomeen on syntynyt runsaasti uusia startupeja sekä muita aktiivisia toimijoita ruuan ympärille. Tavoitteena on tuoda ruoka ja sen tuotanto mahdollisimman lähelle kuluttajaa. Tunnetuimpia ovat Reko-ringit, jossa asiakas voi tilata haluamansa tuotteet suoraan tuottajalta. Vihannekset, marjat ja muut raaka-aineet tai jo valmiiksi jalostetut ruuat toimitetaan suoraan asiakkaalle. Näin tuote saa ikään kuin naamatakuun, kun tuottaja ja asiakas tapaavat kasvotusten.
Mitä vähemmän ruualla on välikäsiä, sitä pienemmät ovat sen päästöt ja resurssien kulutus: Ei turhaa logistiikkaa, pakkaamista, varastointia ja hyllytystä, vaan tilalta suoraan ruokapöytään.
Me rakastamme tarinoita ja me rakastamme ruokaa. Yhdessä ne ovat herkullinen yhdistelmä. Parhaat tarinat syntyvät paikallisesta ruokaylpeydestä, perinteistä ja tuttuudesta. Kun ruokalistalle on merkitty raaka-aineiden alkuperä ja vielä reseptin suunnittelija, niin valinta on helppo tehdä. Possunlihakin brändäytyy uudella tavalla, kun kasvattajatila tunnetaan ja ruuaksi possuille on tarjoiltu tunnetun lähipanimon mäskiä. Tiedämme, että näistä possuista on pidetty erityistä huolta ja ne ovat kasvaneet onnellisina.
Merja Rehn
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Sitrassa.
Lisätietoja