Olga Aula

|

Kestävä arki

|

Minustako digikouluttaja? Arjen digitaidot kuuluvat kaikille!

Kun kuulin ensimmäisen kerran, että Martat ovat mukana Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa ja minun olisi tarkoitus toimia digikouluttajana, päässäni pyöri monenlaisia kysymyksiä. Opetetaanko me Martat nykyisin myös digitaitoja? Minustako digikouluttaja? Riittääkö oma osaamiseni digitaitojen opettamiseen? Hankkeen myötä jokainen minua askarruttanut kysymys on saanut myönteisen vastauksen: kyllä, kyllä ja kyllä. 

Digikouluttajana toimiessani silmäni ovat avautuneet sille, kuinka paljon erilaisia digitaitoja tarvitsemmekaan arjessamme: verkkopankin käyttö, lääkärissä käynti, Kelan kanssa asiointi, verokortin tilaaminen, yhteydenpito koulun kanssa, harrastusryhmiin ilmoittautuminen, julkisilla liikkuminen. Tässä vain muutamia esimerkkejä tilanteista, joissa tarvitsemme osaamista erilaisten sivustojen tai sovellusten käytöstä. Lisääntyneiden digihuijausten myötä myös digilaitteiden suojaamisesta, vahvojen salasanojen käytöstä ja huijaussivustojen tunnistamisesta on tullut entistä tärkeämpiä kaikkien osata. Digiyhteiskunta kehittyy kovaa vauhtia ja siinä tahdissa toiset pysyvät paremmin mukana kuin toiset. Digiperustaidot ovat tänä päivänä olennainen osa arjen taitoja, joten meillä Martoilla on myös tärkeä rooli niiden opettamisessa. 

Hankkeen aikana digikoulutuksia on järjestetty keskenään hyvin erilaisille ryhmille. Itse pääsin kouluttamaan digitaitoja maahan muuttaneille naisille, joista osa osallistui koulutukseen lapsensa kanssa. Osallistujien digitaidoissa oli hyvin suuria eroja: osa heistä oli oppinut monenlaisia digitaitoja opinnoissa ja työelämässä, toiset puolestaan käyttivät tietokonetta ensimmäistä kertaa elämässään ja älypuhelimella avulla hyödynnettiin lähinnä sosiaalisen median sovelluksia. Monella oli toiveena pystyä toimimaan itsenäisemmin omassa arjessa ilman, että tarvitsee aina turvautua muiden apuun. 

Digikoulutuksissa pyrimme yhdistämään mahdollisimman paljon digitaitojen ja arjen taitojen opettelua toisiinsa: taulukkolaskentaohjelman käyttöä harjoiteltiin tekemällä kuukausibudjettia ja laskemalla ruoka-annosten hintoja, tiedonhakua puolestaan etsimällä tietoa jätteiden lajittelusta tai tasapainoisesta syömisestä. Koulutuskerrat olivat myös tärkeitä kohtaamisen hetkiä osallistujille pitkän korona-ajan jälkeen ja voimaantumisen hetkiä näkyi erityisesti pienten lasten äitien keskuudessa. ”Vaikka mulla on pieni lapsi, voin silti tehdä jotain itseäni varten ja oppia uutta,” totesi eräs kurssin osallistujista.  

Digikoulutuksissa opittiin yhdessä sekä digitaitoja että arjen taitoja.

Entä riittivätkö omat taidot digitaitojen opettamiseen, josta olin aluksi hieman huolissani? Ennen omia digikoulutuksia pääsimme testaamaan omaa osaamista suorittamalla digitaitojen osaamismerkkejä. Oivalsin, että osaankin paljon hyödyllisiä digiperustaitoja ja pystyn opettamaan niitä muille, vaikka en mikään digiguru olekaan! Koulutukset olivat myös yhdessä oppimisen tilanteita: välillä joku osallistujista osasi kertoa jonkun kätevän vinkin tietokoneen käytöstä, joista me muut emme olleet kuulleetkaan. Opettaessa digitaitoja muille myös oma osaamiseni on kehittynyt ja olen saanut itseluottamusta digikouluttajana toimimiseen. Hankkeen myötä olen rohkaistunut käyttämään muidenkin opetusryhmien kanssa enemmän erilaisia digitaalisia sovelluksia, kuten Flingaa, QR-koodeja, Powerpoint-esityksiä ja Martat-sovellusta. Kynnys kokeilla uusia menetelmiä ja opettaa arjen taitojen lisäksi digitaitoja on selvästi madaltunut. 

Kannustan teitä lukijoitakin tutustumaan hankkeen aikana tehtyyn digikoulutusaineistoon, joka on tuotettu digikouluttajien yhteistyönä. Aineisto on maksuton ja vapaasti käytettävissä ja sitä on testattu kymmenissä digitaitokoulutuksissa. Aineistoon on koottu toimivia käytäntöjä oppijalähtöisen digikoulutuksen järjestämiseen ja valmiita tehtäviä koulutusta varten. Voit kokeilla oppijoidesi kanssa vaikka vain yksittäistä tehtävää tai pitää useamman kerran digikoulutuksen. Rohkeasti tutkimaan, kokeilemaan ja oppimaan uutta – arjen digitaidot kuuluvat kaikille!  

Olga Aula
Kotitalouden asiantuntija, Uudenmaan Martat

Työelämän digitaidot kuntoon -hanke

Työelämän digitaidot kuntoon -hanke (2021-2023) on toteutettu yhteistyössä Opintokeskus Siviksen, Kvs-säätiön, Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja kolmen Marttapiirin (Uusimaa, Etelä-Karjala ja Häme) toimesta. 

Hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tämä REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.  

Yhteystiedot