Onko käsityksemme elämämme ympäristöystävällisyydestä pelkkää illuusiota?
Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys -tutkimushankkeen ilmastokysely osoittaa, että suomalaiset kokevat elävänsä ekologisesti. Lähes 80 prosenttia kansasta on vähintäänkin jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”Koen, että elämäntapani on ympäristö kannalta kestävä”.
Yhtäältä tulos on erittäin ymmärrettävä. Elämme tuhansien järvien ja metsien maassa, ja useimmat meistä mieltävät itsensä luontoihmiseksi. Inhimillistä on myös se, ettemme halua ajatella itseämme ”pahiksina”. Mutta voiko ilmastoa kuormittava elämämme oikeasti olla ekologista?
Kotitalouksien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ei voida paeta
Usein todetaan, ettei ilmastonmuutoksen hillintää voida jättää yksittäisten ihmisten kontolle. Näin varmasti onkin, ja tarvitsemme kansallista ja ylikansallista sääntelyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö ilmastotoimet kohdistuisi elämänpiiriimme, meidän tavallisten ihmisten arkeen.
Kotitalouksien kulutus nimittäin aiheuttaa 66 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Globaalisti luku on samaa luokkaa. Tavalla tai toisella kotitalouksien pitää olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.
Kierrättäminen ei yksin riitä
Valtaosa keskimääräisen ihmisen hiilijalanjäljestä syntyy perin tavallisesta elämisestä, liikkumisesta, asumisesta ja syömisestä. Kyselymme mukaan ylivoimaisesti suosituin ilmastoteko on taas kierrätys. Sen vaikutus hiilijalanjälkeemme on kuitenkin lopulta melko pieni.
Liikkumiseen, asumiseen ja syömiseen liittyvät ilmastoteot ovat harvinaisempia. Vain viidennes tai alle kertoo tehneensä paljon näillä elämänaloilla – ja alle puolet vähintään jonkin verran.
Ilmastotekojen monet hintalaput
Tulevien sukupolvien ohella suomalaisia motivoi ilmastotoimiin mahdollisuus säästää rahaa sekä vaivattomuus ja myönteiset vaikutukset omaan hyvinvointiin.
Pienet asuinneliöt, autottomuus, linssivuoka, ruokahävikin minimointi. Kaikki edullisia ilmastoystävällisiä valintoja – mutta… Kesäinen lomamatka etelään voi olla vuoden odotettu kohokohta, ja totutut liikkumis- ja ruokailuvalinnat helppoja valintoja kiireisessä ja kuormittavassa arjessa.
Kyselymme osoittaakin, että ihmiset kokevat sisäistä ristiriitaa arkea mullistavista ilmastoteoista.
Askel askeleelta kohti kestävämpää tulevaisuutta
Muutos ei ole helppoa. Eri ihmisillä on toisistaan poikkeavia lähtökohtia ja mahdollisuuksia tehdä kestävämpiä valintoja. Ei myöskään ole realistista odottaa, että suomalaisten arki muuttuisi yhdessä yössä täysin toiseksi.
Ilmastonmuutoksen hillintä kuitenkin edellyttää sitä, että yhä useampi huomioi sen arjen valinnoissaan. Ihmisten asenteet ja käyttäytyminen ovat myös tärkeitä hiljaisia signaaleja poliittisille päättäjille ja yrityksille.
Ilmastonmuutoksen vakavuuden vuoksi ei ole kuitenkaan reilua, että ihmiset jätetään yksin asian kanssa. Suuret energiaan liittyvät päätökset ja investoinnit eivät ole suoraan yksittäisten ihmisten päätäntävallassa – ja niissä pienemmissäkin asioissa verotus ja lainsäädäntö voivat auttaa ja ohjata.
Annu Perälä
Kirjoittaja on projektitutkija Vaasan yliopiston InnoLabissa. Hän työskentelee Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan kansalaisten, kuntapäättäjien ja suuryritysjohtajien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta.