Perheiden ruokahankinnat taloudellisesti
Monissa lapsiperheissä ruoan hinnan nousu vaikuttaa ruoan kulutukseen ja ostopäätöksiin. Esimerkiksi Mieli ry:n YLVA-hankkeen tuoreessa selvityksessä (2023) käy ilmi, että monet tiukassa taloustilanteessa olevat lapsiperheet joutuvat säästämään arkisista hankinnoista, kuten ruoasta ja osa vanhemmista joutuu jopa valitsemaan, ostetaanko ruokaa vai välttämättömiä lääkkeitä.
Ruoan kallistumisen huomaa erityisesti ostoksia maksaessa. Usean elintarvikkeen hinta on noussut jo pariin otteeseen lyhyen ajan sisällä. Olen pistänyt myös merkille, että jossain kappalemääräisissä myyntierissä on tapahtunut vähenemistä, kuten leivän kohdalla. Leipäpussissa on ennen ollut kahdeksan sämpylää, nyt kuusi, mutta hinta on sama kuin aikaisemmin. Kuinka moni alkaa laskemaan kaupassa, montako sämpylää pussissa on ja vertaa sitä edelliseen vuoteen?
Ruokatarvikkeiden hankinnoissa moni joutuukin vertailemaan entistä tarkemmin, mitä ostoskoriin kerää ja mitä syödään seuraavat päivät.
Suunnittelu
Ruoka on tärkeä perustarve, jota ilman emme pärjää. Ruokailu ja ravintotottumukset ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. Arjessa jaksamistamme ja myös mielenterveyttämme tukevat monet arkiset valintamme, kuten ravinto ja ruokailu (ks. Mielenterveyden käsi).
Lapsiperheissä moni vanhempi pohtii viikoittain, mitä syödään tällä viikolla, ja kuinka saisi hoidettua ruokaostokset, mielellään koko viikoksi kerrallaan. Mediassa korostetaan ruoanlaiton ja ruokaostosten suunnitelmallisuutta. Itse olen päätynyt myös suunnittelemaan viikon ateriat kerrallaan. Tämä helpottaa ostoksilla käyntiä, kun kaikki ostettavat tarvikkeet tietää etukäteen. Tämä jättää heräteostokset kaupan hyllyille.
Ruokalistan suunnittelulla voi myös vähentää hävikin syntyä, mikä on luontoystävällisyyden lisäksi säästöä omalle kukkarolle. Tällöin voi pohtia, miten voisi hyödyntää edellisen päivän ruoanjämät kuluvalla viikolla ja pidetäänkö viikolla niin sanottu keräilyeräpäivä. Meillä keräilyeräpäivänä saattaa jokaisen perheenjäsenen lautaselta löytyä eri ruokaa ja lautaset arvotaan ennen ruokailua.
Ruokalistan suunnitteluun voi osallistua koko perhe ja samalla se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tällöin voidaan myös huomioida perheenjäsenten toiveita ruokien suhteen. Välillä tietenkin valitaan ruokia toivelistan ulkopuolelta. Jos meillä syötäisiin vain toivelistan mukaisesti, söisimme vuoropäivin tortilloja, ja kanaa nuudeleiden kera. Olisipa aika yksipuoleista niin terveellisyyden kuin monipuolisuuden suhteen. Ruokalistan suunnittelussa kannattaa myös hyödyntää sesongissa olevia tuotteita. Ne ovat hiukan edullisempia ja aika useasti tarjouksessa.
Ruoanvalmistus ja ruokailu
Kun ruokalista on suunniteltu ja ostokset tehty, siirrytään valmistukseen. Arkena lapsiperheissä ruoanlaitto pyritään hoitamaan aika sukkelaan. Lapsilla ja aikuisilla on harrastuksia, jotka ohjaavat illan kulkua. Näin myös meillä. Viikonloppuisin on kiva tehdä yhdessä ruokaa. Varmasti löytyy jokaiselle jotain sopivaa puuhaa, jos ei muuten niin yhdessä aikuisen kanssa. Yhteiset hetket ovat todella tärkeitä ja ne luovat meille muistoja. Nämä muistot kulkevat mukanamme. Ja siirrämme ne tulevaisuudessa taas seuraavalle sukupolvelle. Näin ne perinteet jatkuvat.
Ruoka ei ole pelkkää polttoainetankkausta, josta saadaan energiaa, vaan ruoka liittyy monesti sosiaaliseen kanssakäymiseen. Perhe kokoontuu yhteen ruokapöydän äärelle. Yhteiset hetket ruoan äärellä antavat myös mahdollisuuden jutella päivän asioista perheen kesken. Monissa maissa pöydän äärelle on kokoontunut myös lähisukulaisia ja ystäviä. Yhteiset ruokailuhetket saattavat venähtää, ja antaa mahdollisuuden pysähtyä arjen kiireiden keskellä.
Tuija Elomäki
Kotitalousasiantuntija, Keski-Suomen Martat
Tuija on myös mukana yhteistyössä Mieli ry:n koordinoimassa YLVA – ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukeminen -hankkeessa (STEA 2022-2024)
Linkkejä: