Proteiinin liikasyönti-terveyden optimointia vai ympäristön kuormittamista?

Suomalaisten proteiinin saanti on ollut kasvussa viimeisten vuosien saatossa. Proteiinin lisääntyneen saannin taustalla on ”proteiinivillitys”, jonka myötä on alettu ajattelemaan, että proteiini olisi ihmiskeholle ylivoimaisesti tärkein ravintoaine ja että lisäproteiinin saannista olisi terveydelle moninaisia hyötyjä. Villityksen myötä markkinoille on rantautunut erilaisia proteiinilla täydennettyjä tuotteita smoothieista välipalarahkoihin, allekirjoittanut on nähnyt kaupan hyllyllä jopa proteiinisuklaatakin. Proteiini on ihmiskeholle tärkeä ravintoaine, mutta milloin liika on liikaa? 

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan proteiinin saannin tulisi olla noin 10-20 prosenttia päivittäisestä energiansaannista. Tämä tarkoittaa 1,1-1,3 grammaa painokiloa kohden eli 60 kiloa painavan proteiinintarve päivässä on noin 70 grammaa. Ikääntyneiden proteiinin tarve on hieman suurempi, sillä tällä ryhmällä niukka proteiinin saanti voi aiheuttaa esimerkiksi lihaskatoa eli sarkopeniaa. 

Monelle edellä mainitut luvut eivät käytännössä kerro mitään, mutta yksinkertaistettuna jo muutama proteiinivälipala voi täyttää reilusti yli puolet päivän proteiinintarpeesta. Näiden proteiinivälipalojen käyttö onkin lisääntynyt erityisesti liikkujien ja kuntoilijoiden keskuudessa, kun ajatellaan, että ylimääräinen proteiini varastoituisi elimistöön lihaksiin ja sitä kautta lisäisi lihasmassan kasvua. Totuus on kuitenkin se, että monin tavoin niin ihmeellinen ihmiskeho ei ole keksinyt tapaa varastoida ylimääräistä proteiinia. Kehon on siis pitänyt keksiä vaihtoehtoinen tapa käsitellä ravinnosta saatavaa ylimääräistä proteiinia. Proteiinin hiiltä sisältävistä osista keho muodostaa hiilihydraatteja, jotka aineenvaihdunnan tuloksena varastoituvat rasvakudokseen. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa siis sitä, että lihasmassan kasvun sijaan liiallinen proteiinin saanti kasvattaa rasvamassaa ja tätä kautta voi olla osatekijänä painonnousussa. Proteiinimolekyylin loppuosa, typpi, on elimistölle sellaisenaan haitallista, joten keho kuljettaa sen virtsan mukana poistettavaksi. Tällöin siitä ei ole keholle itselleen haittaa, mutta ympäristölle on. 

 

Proteiinin liiallisella syönnillä on vaikutuksia paitsi ihmisen hyvinvointiin myös ympäristön hyvinvointiin. HSY:n raporttien mukaan proteiinin liikasyönti kasvattaa typen määrää jätevedenpuhdistamoilla. Tämä typpikuorma on noussut tasaisesti pääkaupunkiseudulla jo usean vuoden ajan. Jätevedenpuhdistamoiden laitteet tekevät paljon työtä, jotta vedestä saataisiin puhdistettua typpi, mutta ikävä totuus on se, että kaikkeen eivät nekään pysty. Proteiinin liikasyönnin aiheuttama typpikuorma puhdistamoilla kasvattaa Itämereen päätyvää typpeä ja sitä kautta aiheuttaa rehevöitymistä. Proteiinin liikasaanti ei siis ole hyväksi yksilölle eikä ympäristölle-miten meidän tulisi syödä, jotta proteiinin saanti ei olisi liiallista, mutta kuitenkin riittävää?  

 

Monipuolisella ja tasapainoisella ruokavaliolla pääsee pitkälle. Niin sanottu ”tavanomainen” ruoka sisältää jo runsaasti proteiinia ja saammekin sitä jonkin verran lähestulkoon kaikista ruoka-aineista. Tiesitkö esimerkiksi, että jopa parsakaalissa on proteiinia noin 4 grammaa 100 grammaa kohden? Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että parsakaalia voisi pitää ruokavalion ainoana proteiininlähteenä, mutta on hyvä esimerkki siitä, kuinka monipuolinen ruokavalio turvaa riittävän proteiinin saannin. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, syökö proteiinipitoisia tuotteita turhaan. Kuten yllä mainitsin, jo muutama proteiinivälipala saattaa täyttää yli puolet päivän saantisuosituksesta ja kun tähän lisätään muut päivän ruoat, saantisuositus ylittyy reilusti. Ylimääräisen proteiininsaannin lisäksi nämä tuotteet ovat usein suhteellisen hintavia, joten ne eivät ole kestävä valinta myöskään lompakon kannalta. Vanha, mutta hyvä periaate pätee siis tähänkin asiaan: kohtuudella kaikkea. Kun syöt lautasmallin ja ravitsemussuositusten mukaan, proteiinin saantisi on varmasti riittävää ja tästä valinnasta sinua kiittää niin kehosi kuin Itämeremme! 

Martat ovat mukana HSY:n typpikuorma kampanjassa. Jätevetemme paljastavat, että pääkaupunkiseudulla syödään proteiinia enemmän kuin tarpeeksi. Proteiinin liikasyönti näkyy jätevesien typpikuorman kasvuna. Lue lisää, kuinka liika proteiini vaikuttaa terveyteen ja Itämereen ja opi syömään oikea määrä proteiinia: https://www.hsy.fi/typpikuorma/ 

 

Salla Kinnunen 

Kotitalousasiantuntija, Marttaliitto

Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto