Rahat ja kriisit: miksi emme toimi parhaalla mahdollisella tavalla?

Teen töitä Rahat riittää-hankkeessa, jossa pyrimme vahvistamaan ihmisten taloustaitoja siten, että muuttuvissa elämäntilanteissa raha-asiat eivät menisi solmuun.  

Minulla on faktaan perustuvaa tietoa siitä, minkälaiset asiat ja ongelmat ajavat ihmisiä hankaluuksiin raha-asioissa. Minulla on myös käytössäni tieteellisiä selityksiä sille, miksi aivomme toimivat epäjohdonmukaisesti joissakin tilanteissa. Lisäksi minulla on teoriatietoa siitä, miten kannattaisi missäkin tilanteessa toimia, jotta balanssi raha-asioissa säilyisi. Tämän kaiken tiedon pohjalta kehitän työssäni välineitä, jotka auttavat ihmisiä havahtumaan omaan tilanteeseensa ja sitä kautta näkemään niitä riskejä, joita elämän taitekohtiin liittyy, ja vieläpä välttämään ne. 

Tiedon lisäksi minulla on omakohtainen kokemus siitä, että teoria ei aina muutu käytännöksi. Jos tavallisestikin tässä kulutuskeskeisessä yhteiskunnassa on vaikeaa pitää pää kylmänä mainostulvan keskellä, niin vielä vaikeampaa se on silloin, kun elää keskellä kriisiä, hankalaa elämäntilannetta tai suurta muutosta. Silloin looginen päätöksenteko on monella tapaa koetuksella, eivätkä valinnat ole aina järkeviä. Vaikka tiedän, miten järkevän ihmisen tulisi toimisi, en silti itsekään toimi niin. Mutta mitä ovat ne sudenkuopat, joihin putoan, vaikka teoriassa minun pitäisi osata väistää ne? Avaan tässä muutamia ajatusvinoumia, jotka selittävät toimintaamme.  

Muutin keskellä kriisiä uuteen asuntoon. Sinne oli hankittava joitakin välttämättömyystarvikkeita, mutta halusin hankkia myös itselleni jotain kivaa, jotta elämä ei uudessa kodissani olisi liian askeettista. Ja lisäksi halusin, että kotini tuntuisi kodilta, jossa olisi ihanaa vain olla. Elämässäni oli samaan aikaan liian monta kysymysmerkkiä, joten tarvitsin kotia, jossa mieli lepää.  

Saatoin tehdä impulsiivisia ostopäätöksiä, koska halusin ja koin tarvitsevani asioita heti. En halunnut odottaa, koska nykyisyys merkitsi minulle enemmän kuin tulevaisuus. Tämä kertoo käyttäytymisen nykyisyysharhasta. Se saa meidät toimimaan juuri siten, että tavoittelemme asioita ennemmin tässä ja nyt kuin tulevaisuudessa. 

Päätökset syntyivät myös osittain siten, että en ajatellut niitä tarpeeksi tai loppuun saakka. Minulla oli tunne, että halusin peittää silmäni totuudelta, etenkin kassalla. En antanut arvoa kaikille faktoille vaan totesin, että en ajattele niitä nyt. Halusin siirtää osan huolistani tuonnemmaksi. Tämä kertoo muun muassa tappioiden välttelystä. Ihmisillä on taipumus työntää ”pää pensaaseen” välttääkseen negatiivisen tiedon. 

Lisäksi olen muutamissa tilanteissa kuvitellut, että selviän paremmin kuin minulla ehkä on ollut edellytyksiä. Onnekseni olen onnistunut säästämään rahaa laskujen maksun lisäksi. Mutta en ole tarkalleen aina tiennyt laskujen kuukausierien määriä. Enkä ole jaksanut selvittääkään sitä, koska olen uskonut rahojeni riittävän. Suhtaudun tuleviin laskuihin siten, että ”kyllä ne sitten hoituvat tavalla tai toisella”. Optimismiharha saa meidät vähättelemään riskejä ja yliarvioimme mahdollisuuksia onnistua, vaikka realiteetit olisivatkin tiedossa.  

Ja miksi halusin kertoa esimerkkejä omasta elämästäni ja analysoida toimintaani julkisesti? Siksi, että haluan sanoa ääneen, että kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaa muukin kuin tieto. Emme käyttäydy aina loogisesti, koska teemme tulkintoja ja hahmotamme tilanteita muutoinkin kuin järkeillen. Lisäksi sosiaaliset suhteet, yhteiskunta ja itsetunto voivat vaikuttaa tähän kokonaisuuteen. Myös tarpeet ja halut ohjaavat toimintaamme.  

Tietoa ja vaihtoehtoja kuluttamiselle tulee tarjoilla meille kaikille ja erilaisissa muodoissa. Esimerkiksi erilaiset rahankäyttöämme paljastavat välineet ovat keino havahduttaa ja motivoida tekemään muutoksia omaan kuluttamiseen. Tai vaikkapa oman hiilijalanjäljen tarkasteluun kannustaminen voi myös saada muutoksia aikaan kulutuskäyttäytymisessä. Toisaalta on myös hyvä tiedostaa se, että kaikki tekevät joskus virheitä eikä tämän asian kanssa ole yksin. Myös juttelu ja ajatustenvaihto raha-asioissa on tärkeää. Eli, vaikka kaikki mahdollinen tieto olisikin tarjoiltuna meille kultatarjottimella, ei se estä meitä kömmähdyksiltä. 

Mikäli haluat keskustella arkisesta rahankäytöstä, liity Takuusäätiön ylläpitämään suljettuun keskusteluryhmään nimeltä Hallitse rahojasi Facebookissa!

Maija Isaksson
Projektisuunnittelija, Rahat riittää -hanke / Takuusäätiö