Retki maailmanperintökohteeseen, arkeologisille kaivauksille ja kalliokirkkoon

Lauantain retki suuntautui etelään arvokkaisiin historiallisiin kohteisiin.  Melka Kontouren arkeologinen kaivauskohde, Etiopian ensimmäinen ulkoilmamuseo, esitteli meille nisäkkäiden fossiileja 1,8 miljoonan vuoden takaa. Kansallismuseossa olimme jo aiemmin tavanneet Lucyn, hyvin säilyneen Australopithecus afarensisin, mutta nyt olimme homo erectuksen löytymisen sijoilla. Homo erectus eli 1,7 miljoonaa vuotta sitten. Kivikautisia työkaluja täällä oli miljoonan vuoden takaa, Suomessahan ne ovat pari tuhatta vuotta vanhoja.

Kahden tunnin bussimatkan aikana tenttasimme oppaaltamme Nesanethilta yhä Etiopian perustietoja. Oppaamme mukaan:

• pääsadekausi on kesä-, heinä-, elokuussa, toinen sadekausi helmi-maaliskuussa. Ilmastonmuutos vaikuttaa niin, että kun sateet ennen olivat jatkuvia, nykyään sataa epäsäännöllisesti kuuroissa,  jopa raekuuroissa.
• terveydenhoito on Etopiassa ilmaista. Jos ei ole varaa pieneen klinikkamaksuun, saa valtion maksusitoumuksen. Yksityissairaalat ovat kalliita.
• terveysneuvojat kiertävät kylissä ovelta ovelle, rokottavat ja valistavat perhesuunnittelussa ja mm. raskausajan terveydenhuollossa ja tulevien äitien rekisteröinnissä. Pikkulapsikuolleisuus on tämän takia vähenemässä aiemmasta 10 prosentista.
• perheissä on keskimäärin 6,5 lasta.
• kylissä lääkärit pyrkivät yhteistyöhön traditionaalisten lääkärien kanssa.
• eliniän odote on maassa 54-56 vuotta, alangolla maaseudulla jopa vähäisempi.
• malaria, aliravitsemus, tubi, hiv ovat haasteita, mutta myös uusina verenpaine ja 2.-tyypin diabetes.
• Etiopiassa on lääkäri vain 25 000 asukasta kohden. Lääkärit myös lähtevät usein paremman palkan perässä Ghanaan, Etelä-Afrikkaan ja länsimaihin.
• etiopialainen virkamies ansaitsee alle 200 euroa kuussa, kuitenkin esimerkiksi yksityiskoulun opettaja kaksinkertaisesti.
• vuosittainen inflaatio on 13-14% ja osittain siksi rakennustoiminta on pysähdyksissä.
• sähköä on melkein kaikkialla, 95% kaupunkilaisista on vesijohdon äärellä.
• moniavioisuus on vielä tavallista muslimien keskuudessa. Muslimit ovat vähemmistöuskonto.
• etiopialaisista lukea osaa 58 prosenttia, nuorista 90 %.
• vanhuksia ei modernisaation myötä arvosteta enää yhtä paljon kuin ennen, hoidetaan kyllä edelleen suvun keskuudessa. Jos sukua tai ystäviä ei ole, vanhukset joutuvat kadulle tai oleskelevat kirkkojen ympäristössä.

Unescon maailmanperintökohde Tiya sijaitsee 86 km Addis Abebasta etelään.  Alueella on 700-900-luvuilta 41 kivipaasia. Paadet ovat soturien jopa viisi metriä korkeita hautakiviä. Niihin on kaiverrettu niin monta miekkaa, kuin soturi on surmannut vihollisia. Vain yksi on naisen hautapaasi.

Bussissa jaettiin marttaideoita. Ulla on jo pitänyt 30 marttailtaa, jossa hän on puhunut ja kerännyt yli 1000 euroa Marttojen kehitysyhteistyöhön myymällä afrikkalaisista ja kierrätyskankaista valmistamiaan patalappuja. Olgan pullonkorkkikorviksista virisi idea tehdä ja myydä niitä Etopia-illoissa. Niinpä moni kerää pullonkorkkeja jokaisesta juomastamme olut- ja Ambo-pullosta. Lounaalla yksi innokas martta keräsi niitä jopa maasta. Ravintoloitsijoita nauratti.

Adadi Maryam Rock Hewan Church, Valkoisen Marian kallioon kaivettu kirkko on 1100-luvulta.  Sinne pääsi soratietä pitkin, jossa tien varrella ja tiellä oli vain aaseja, vuohia ja laihoja nautoja, muttei yhtään henkilöautoa. Sotilaat sentään pysäyttivät ja tarkastivat Marketan kameran, ettei hän vain ollut kuvannut heitä! Kalliokirkko on kaiverrettu hiekkakiveen toisin kuin suuremmat Lalibelan kirkot. Kirkossa oli kolme osaa, rukouskeppejä, sistra ja rumpuja, niin kuin jo olimme nähneet muissakin Etiopian ortodoksikirkoissa. Seuraavan yön jumalanpalvelus kestää taas yhdeksän tuntia, klo 24- 9. Olga kunnostautui rummuttamalla.

Maisemat tällä hienolla etelän retkellä olivat taas suurenmoisia: akaasiat kukkivat keltaisena, kuten kynttiläpensaskin,  tulppaanipuissa oli upeat punaiset kukat. Laaksot avautuivat savannimaisina, vaikka joka neliömetri on tarkkaan viljelty. Tämä alue oli huomattavasti paremmin kasvavaa kuin eiliset pohjoisemmat pellot. Tunnistimme jo tumman teff-heinänkin.

Oppaan infot ja päivän kokemukset muistiin merkitsi Hilppa Siukola Linnan Martoista Etelä-Hämeen piiristä. Kuvat Terhi Lindqvist, Olga Aula ja Liisa Yli-Ketola.