Juuni Pentikäinen

|

Monimuotoinen kotipiha

|

Suomen ensimmäinen karkulainen

Kurtturuusun tunnusmerkkejä ovat isot yksinkertaiset kukat ja kurttuiset lehdet.

Haitallisten vieraslajien historia nousi esiin, kun kysyin tuttaviltani, mitä he haluaisivat tietää aiheesta. Yliopiston opinnoissani uuden aiheen opiskelu alkaa yleensä historiikilla, joten sillä on hyvä aloittaa myös tämä blogisarjani. Puutarhan koristekasveista valtaosa on vieraslajeja, mutta ne eivät suinkaan ole haitallisia vieraslajeja. Haitallisiksi ne muuttuvat siinä vaiheessa, jos ne pääsevät karkaamaan luontoon ja aiheuttavat merkittävää haittaa alkuperäisille lajeillemme tai meille ihmisille.

Pohdiskellessani haitallisia vieraslajeja pähkäilin, millähän haitallisella vieraslajilla mahtaisi olla pisin karkulaishistoria. Ensimmäisenä mieleeni juolahti kurtturuusu, sillä olen tavannut kurtturuusua useiden vanhojen, jo autioituneiden talojen pihoilla. Autiotalot ovat rapistuneita, ja joissakin taloissa pystyssä on enää vain piippu, mutta kurtturuusu edelleen kukoistaa pihapiirissä.

Komealupiini on haitallinen vieraslaji.

Tutkaillessani haitallisten vieraslajien karkulaishistoriaa, ennakkoajatukseni kurtturuususta aikaisimpana karkulaisena ei osunutkaan nappiin, vaan ensimmäinen karkulainen on tiettävästi komealupiini, joka tuotiin Eurooppaan Pohjois-Amerikasta 1820-luvulla. Tarkkaa tietoa ei ilmeisesti ole, milloin komealupiini saapui koristekasviksi Suomeen, mutta ensimmäinen Suomessa tehty karkulaishavainto siitä on jo 1800-luvun lopulta. Karkulaisvuodet ovat kestäneet pitkään, joten ei ihme, että lupiini on päässyt valtaamaan paljon tilaa.

Entä sitten kurtturuusu, jota veikkasin vanhimmaksi puutarhakarkulaiseksi? Ensimmäiset kurtturuusut tuotiin Itä-Aasiasta Eurooppaan 1700-luvun lopulla ja se yleistyi puutarhoissa 1800-luvun puolivälissä. Suomessa ensimmäiset havainnot kurtturuusukarkureista tehtiin vuonna 1919. Yli sata vuotta ovat kurtturuusunkin karkulaisvuodet kestäneet, mutta nyt tuo matka tulee päätökseen. Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan kesäkuun alussa 2022, joten nyt on viimeistään aika lähteä torjuntahommiin.

Muitakin puutarhakarkulaisia löytyy lupiinin ja kurtturuusun lisäksi. Jättiputkien Suomen karkulaishistoriaa ei tunneta tarkkaan, mutta ne tuotiin Englantiin 1810-luvulla ja jo kymmenen vuoden kuluttua siitä tehtiin ensimmäiset karkulaishavainnot. Siemenet poksauttavaa jättipalsamia on tavattu Suomessa karkulaisena 1980-luvulta lähtien. Keltamajavankaali on tuoreimpia puutarhakarkulaisia ja ensimmäiset karkulaishavainnot siitä tehtiin 2005.

Muista pitää silmällä puutarhasi kasvilajeja. Jos huomaat jonkin lajin valtaavan itselleen paljon tilaa, on turvallisinta hankkiutua siitä kokonaan eroon.

Juuni Pentikäinen
Kirjoittaja on Marttaliiton VieKas LIFE -vieraslajihankkeen asiantuntijaharjoittelija ja kasvintuotantotieteiden opiskelija.

Lähteet

Lisätietoa

VieKas LIFe on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Marttojen rooli hankkeessa on toimia tiedon välittäjinä, järjestää koulutusta, tilaisuuksia, yhdistysiltoja ja muita tapahtumia sekä innostaa ja opastaa vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan. LIFE17 NAT/FI/000528