Syntymäpäivän viettoa pitkin viikkoa

Lapsuuteni syntymäpäiviini kuuluu mansikkatäytekakku ja niitä polkuja tallaan edelleen. Otimme varaslähdön syntymäpäivänäni viettoon ja tein kakun jo maanantaina. Tyttärellä alkoi tällä viikolla rippileiri ja hän ei olisi voinut juhlia mansikkakakun äärellä.

Ostin mansikoita neljän kilon laatikon. Kakkuun meni tietenkin vain murto-osa, mutta perinteiseen tapaan söimme mansikat sellaisenaan. Koska mansikanhinta monia kiinnostaa ja ihmisiä puhuttaa, niin neljän kilon laatikko sukevalaisia mansikoita maksoi maanantaina 30 euroa ja eilen, torstaina, hinta näkyi olevan 25 euroa. Kakun ohjeen laitan tämän päivityksen loppuun.

Syntymäpäivän aamun aloittelin pienillä pihahommilla, kun ei aamusta ollut vielä niin superkuuma pihalla. Salaattimaalla totesin tilanteen kriittiseksi ja otin sos-puhelun Pohjois-Karjalaan marttasukulaiselleni. Rucolan juurelta löytämäni pienet vihreät vilkkaasti liikkuvat toukat ovat rucolan ympärillä lentelevien pienten perhosten toukkia. Koska rucola oli kasvanut liiankin isoksi ja alkanut kukkia, leikkasin salaatin lyhyeksi – kasvaa siitä sitten, jos kasvaa. Istutan tänään rucolaa uudelleen, niin katsotaan josko saamme vielä tälle kesälle uuden sadon.

Aamupäivällä pakastin tilliä. Siinä pakastushommissa oli aikaa vundeerata tulevia ja menneitä. Mieleeni tuli Meidän Vuolijoki – Our villge -fbryhmässä mainittu paikka, Rauhaniemi. Tuo uimaranta kuuluu lapsuuteni, koska Vuolijoella lapsuuden asuneena kävimme kesäisin siellä uimassa.

Ja siitähän se tällä kertaa sitten lähti – minä nappasin uimakamppeet ja ajelin Vuolijoelle Rauhaniemeen uimaan. Rauhaniemi sijaitsee Vuolijoen keskustasta Vaalan suuntaan olevan tien varrella, oikealla olevan hiekkatien päässä.

Rannalla oli pieni kaistale aalloissa toisiinsa hioutuneita kiviä. Muutoin ranta oli hiekkaranta. Pohjassa oleva hiekka tuntui jalkapohjissa ja näkyi kirkkaassa ja matalassa vedessä aaltoilevalta. Vesi oli aalloista huolimatta lämmintä, mikä johtunee loivasti syvenevästä hiekkarannasta. Näkymä rannalta avautui Oulujärvelle. Kaikki oli riemastuttavasti juuri sellaista kuin lapsuuden muistoissani 🙂

Aikani uitua lähdin Vuolijoen keskustaan, käväisin hakemassa kaupasta jäätelön ja kurvasin yhden tärkeän mutkan kautta kohti Kajaania. Ajoin lapsuuteni kotitalon ohi. Tien nimi vaihtui aikoinaan Vuolijoen Kajaaniin liittämisen yhteydessä Jokitiestä Jokiniityntieksi. Lapsuuden kotitalo oli päivitetty kauniisti näyttäen edelleenkin kovin tutulta. Tietä mateluvauhtia ajaessani ajattelin jokaisen talon kohdalla lapsuudessani taloissa asuneita naapureitamme ja erityisesti lapsuuteni leikkikavereita: Timoa, Elinaa, Jussia, Päiviä, Jaanaa ja Saria.

Syntymäpäivän merkeissä ajelimme vielä Vuokattiin (Kajaanista noin 34 km) ja kävimme syömässä Amarillossa. Minä otin Crispy chiken -burgerin (nachomurulla paneroitua broilerinrintafileetä, BBQ-kastiketta, Piri-Piri majoneesia, Monterey Jack –juustoa ja marinoitua punasipulia + ranskikset). Herkkua oli, siis peukkua!

Ja nyt tämä lupaamani mansikkakakkuresepti:

Sokerikakkupohja

Kakkupohjaan tarvitaan

vehnäjauhoa,
perunajauhoa,
hienoa sokeria,
kananmunia,
margariinia ja
korppujauhoja.

1. Ota kolme samallaista lasia. Riko yhteen lasiin kananmunat. Itse käytin tällä kertaa kakkuun 5 kananmunaa, koska halusin saada ison kakun ja kananmunat olivat mielestäni pienehköjä.

2. Laita toiseen lasiin yhtä paljon hienoa sokeria kuin ensimmäisessä lasissa on kananmunamassaa.

3. Laita kolmanteen lasiin jauhoja yhtä paljon kuin kahdessa muussa lasissa on. Käytä sekä vehnä- että perunajauhoja. Itse laitoin noin puolet kumpaakin jauhoa.

4. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi, ilmavaksi vaahdoksi.

5. Kääntele jauhoseos lastaa käyttäen munasokerivaahtoon. Ripottele jauhot siivilän läpi vähitellen, niin taikinaan ei tule jauhokokkareita.

6. Voitele kakkuvuoka margariinilla ja korppujauhota. Ota nokare margariinia, millä pyyhit kakkuvuoan reunat huolellisesti. Ripottele voideltuun vuokaan korppujauhoja ja kääntele vuokaa niin, että vuoka on vuorattu korppujauholla.

7. Paista kakkua 175 asteessa noin 40 minuuttia. Tarkista tikulla (coctailtikku, tulitikun puinen pää), että kakku on kypsä. Kakku on valmis, kun taikinaa ei tartu tikkuun. Anna kakun jäähtyä hetki vuoassa ennen irroittamista.

Tarjan mansikkasynttärikakku
– voi syödä muulloinkin kuin syntymäpäivänä!

Kakkuun tarvitset:

sokerikakkupohja
mansikoita
kuohukermaa
levy valkosuklaata
mehua
hienoa sokeria ja
vaniljasokeria.

1. Leikkaa sokerikakkupohja kerroksi.

2. Viipaloi mansikoita viipaleiksi. Laita mansikkaviipaleet lautaselle odottamaan kakun päällystämistä.

3. Soseuta/muussaa pieni annos tuoreita mansikoita.

4. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita sokerit joukkoon.

5. Sulata suklaa vesihauteessa. Ota osa kermavaahdosta (kerrosten väliin tulevan kermavaahdon määrä) ja sekoita sulanut suklaa siihen.

6. Kokoa kakku: Laita alimmainen kerros tajoilulautaselle. Kostuta mehulla. Levitä valkosuklaakermavaahto kostutetun pohjan päälle. Levitä ohut kerros mansikkasosetta. Tee toinen kerros samalla tavalla.

7. Kuorruta kakku: Kostuta kakun päällimmäinen osa mehulla. Levitä kakun päälle ohut kerros kermavaahtoa. Asettele mansikkaviipaleet kakun päälle. Pursota ulkoreunalle kermavaahtoa haluamallasi tavalla. Voit jäättää ulkoreunan sellaisekseen, naked cake -meiningillä.

Eipä loppunut syntymäpäivän vietto eiliseen! Näillä näkymin tänään tulee minulle tilattu syntymäpäivälahja postissa 🙂