Talousosaamisen vahvistamista ilman puhetta rahasta? Juuri sitä Suomessa nyt tarvitaan
Meidän talousneuvonnan ammattilaisten on pohdittava, millaisia maailmankuvia, arvoja ja elämäntapoja edistämme, kun jaamme neuvoja rahankäytöstä, kirjoittaa Kestävät talouspolut -hankkeen asiantuntija Katri Pellikka.
Tässä teille yksinkertaista faktaa rahasta: Raha tai vaurastuminen itsessään ei ole minkään arvoista. Vain sillä on väliä, mitä rahalla saamme aikaiseksi. Talousosaamisen vahvistamisessa pitää entistä enemmän pureutua niihin päämääriin ja elämäntyyleihin, joita haluamme saavuttaa tai pitää yllä rahaa käyttämällä.
Talousosaamisen vahvistaminen on monen toimijan tavoite. Työtä tehdään kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, pankeissa, järjestökentällä ja neljännellä sektorilla – somessa voi törmätä monenlaisista lähtökohdista ponnistavaan talousneuvontaan. Tarvitsemme yhteistä pohdintaa siitä, mistä mielekäs arki ja kestävä hyvinvointi rakentuu meille jokaiselle. Tukeeko monissa eri paikoissa tehtävä talousneuvonta sellaista tulevaisuutta, jossa kaikilla on riittävästi ja elämme maapallon kantokyvyn rajoissa?
Vietetäänpä hetki sellaisen talousneuvonnan parissa, jossa ei puhuta rahasta lainkaan.
Talouden suunnittelu on elämän suunnittelua. Budjetin painotuksista voi jopa lukea, millaista elämää sen laatija viettää ja mikä hänelle on tärkeää: millaiseksi hän arkensa suunnittelee, mihin panostaa ja mistä pihistää, ja miten hän varautuu tulevaan. Asuminen, liikkuminen ja ruoka vievät leijonanosan budjetistamme.
Monet ostokset tehdään kiireessä autopilotilla ilman sen suurempaa harkintaa, kun täytämme arkisia tarpeita. Punnintaa erilaisten vaihtoehtojen kesken tehdään vähän jos ollenkaan, ja liian suuri määrä tietoa tuotteista voi jopa saada meidät ostamaan entistä harkitsemattomammin. Mitä oikeastaan valitsen, kun teen jokapäiväisiä valintoja? Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteiden valinta voi auttaa sen tuottajia konkreettisesti saamaan kohtuullisen elintason mahdollistavat tulot.
Yllättäviin tilanteisiin varautuminen on oleellinen osa arjen pyöritystä. On hyvä pohtia, mikä tekee elämästä minulle ja meille turvallisen tuntuista. Vakuutusten ottaminen on osa varautumista, ja kaapeista löytyvä kotivara yksi konkreettinen tulevaan varautumisen teko. Yhtä tärkeää on kuitenkin sosiaalinen ja psyykkinen varautuminen, mielen kotivara: tunne siitä, että selviämme, vaikka jotain yllättävää tapahtuisikin. Tätä on esimerkiksi luottamus lähipiirin ja yhteiskunnan tuen saatavuuteen tarvittaessa.
Luottamusta siihen, että arki kantaa, kasvattaa myös arjen taitojen riittävyys. Se, että tietää osaavansa valmistaa itselle maistuvaa ruokaa edullisista raaka-aineista, pitää huolta kodistansa, korjata itselleen tärkeät ja rakkaat tavarat sekä hoitaa laskujen maksamisen ja muut velvollisuudet ajallaan. Tai tietenkin myös se, että tietää keneltä voi tarpeen tullen pyytää apua ja vinkkejä.
Oman budjetoinnin tarkastelun avulla voi etsiä myös vastauksia siihen, miten valinnat vaikuttavat lähipiiriin ja myös seuraaviin sukupolviin. Miten esimerkiksi se, että säästän säännöllisiin lentämällä tehtäviin lomamatkoihin, voi näkyä tulevien sukupolvien elämässä? Entä olenko budjetoinut sopivan määrän rahaa siihen, että teen hauskoja asioita kavereiden kanssa – ja täytyykö niiden ylipäätään maksaa mitään.
Luonnon kantokyky murenee, ja elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Suomalainen kuluttaa luonnonvaroja lähes nelinkertaisesti sen, mikä olisi ympäristön kannalta kestävää. Samaan aikaan on myös paljon ihmisiä, jotka kokevat niukkuutta arjessaan. Tämän ristiriidan takia meidän pitäisi aina ottaa huomioon arvot rahapuheen taustalla, puhumme rahasta sitten kenelle tahansa.
Ainakin viime aikoihin asti kansankapitalismi eli se, että ihmiset sijoittavat rahojaan erilaisiin osakkeisiin ja rahastoihin, on nähty raha-automaattina, johon kaikkien meidän tulisi osallistua taloudellisen varautumisen nimissä. Jos sijoittamispuheesta jätetään pois puhe rahallisesta vaurastumisesta, voitaisiin keskustella esimerkiksi näistä aiheista:
Millaista toimintaa haluan tukea, tai minkä toiminnassa haluaisin tavalla tai toisella olla mukana? Mitkä yhtiöt tekevät sellaista työtä, jota pidän kannattavana ja tärkeänä? Millaista toimintaa tukemalla uskon, että oma tulevaisuuteni on turvattu? Ovatko ne samaa toimintaa, jotka tukevat maapallon kantokykyä ja globaalia tasa-arvoa?
Meidän talousneuvonnan ammattilaisten on pohdittava, millaista maailmankuvaa ja tulevaisuutta rakennamme tekemällämme neuvontatyöllä. Millaista ideologiaa, arvoja ja elämäntapaa edistämme, kun puhumme rahasta. Miltä eri tahojen tarjoama talousneuvonta näyttäisi ja kuulostaisi, jos esimerkiksi sellaiset sanat kuin raha, vaurastuminen, talous ja varat eivät olisi käytettyjen termien listalla lainkaan?
Martat kannustavat kaikkia puhumaan rahasta omassa lähipiirissään: esimerkiksi puolisoiden, muiden perheenjäsenten ja kavereiden kesken. Avoin rahapuhe on tärkeää silloinkin, kun kaikki on raha-asioiden suhteen hyvin, jotta rahapuherutiinit olisivat kunnossa hankalampia tilanteita varten.
Raha on kuitenkin vain väline hyvinvointiin ja merkitykselliseen arkeen, missä sen rooli on parhaimmillaan neutraali. Välillä rahasta on parasta puhua puhumatta siitä ollenkaan.
Lähteet
Takuusäätiö. Velkaantumisen syyt.
Wiens, V., Surakka, A., Sauvola, R. & Kainulainen, S., 2019. Analyysi: Niukkuuden noidankehä nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeet Itä- ja Pohjois-Suomessa.
LUT-yliopisto. Tuotetiedot voivat saada kuluttajat ostamaan holtittomasti ja spontaanisti. 28.11.2022.
Tilastokeskus, 2022. Elämän perusasiat korostuvat lapsiperheiden kulutusmenoissa.