Tavaroiden taikamaailma

Olen viime aikoina tehnyt hieman toisenlaista tutkimusta hintojen suhteen. Lähdemateriaalini on monelle tuttu joko omasta lapsuudesta tai jälkikasvun kautta: Lasten Suuri Lelukirja. Tuo monessa perheessä hiirenkorville asti luettava opus kolahti myös meidän perheemme postilaatikkoon menneellä viikolla. Lasten ollessa jo yöpuulla päivittelimme vaimoni kanssa kuvaston hintatasoa ja sitä, mitä kaiken tuon lelumäärän ostaminen maksaisi. Vaimoni tietää yleensä paremmin olla yllyttämättä minua tällaisissa asioissa, mutta tuolla hetkellä hänelle kävi selkeä arviointivirhe. Päädyin nimittäin viettämään pari tuntia harmaata loppusyksyn lauantaipäivää lelukuvastoa selaillen ja hintoja samalla Excel-taulukkoon syöttäen. Kokemus oli opettavainen.

Avaan ensin hieman varsin epätieteellisiä tutkimusmenetelmiäni. Koska Lasten Suuri Lelukirja on nimensä mukaisesti noin 300-sivuinen järkäle, rajasin tutkimusaineistoni kuvaston ensimmäiseen 101 sivuun. Sisällysluettelon jälkeen tähän mahtuu 49 aukeamallista ostettavaa. Oletan, että joulun hittilelut (ainakin kohta nelivuotiaan esikoistyttäreni näkökulmasta), on sijoiteltu taktisesti kuvaston alkupäähän. Laskin kunkin aukeaman lelujen hinnat yhteen niin, että jätin huomioimatta ne tapaukset, joissa yhdestä tuotteesta oli useampi versio. Näin esimerkiksi lelu, jota kuvastossa kerrotaan olevan ”Kuusi erilaista” lasketaan tässä tapauksessa kokonaishintaan vain yhden kerran. Tämä vääristää tilastoa, mutta muistuttaisin että tein tätä järjettömyyttä vapaa-ajallani.

Paljastetaan heti alkuun se tosiasia, josta mikä tahansa iltapäivälehti saisi revittyä näyttäviä klikkiotsikoita: Jos ostaisi jokaisen tuotteen Lasten Suuren Lelukirjan 49 ensimmäiseltä aukeamalta, maksaisi se 16 817 euroa ja 81 senttiä. Summa on suuruudessaan absurdin kokoinen. Asumisen kustannuksiin vertailtuna vastaavalla summalla maksaisi keskimääräisten neliöhintojen perusteella Etu-Töölössä sijaitsevan 65-neliöisen kolmion vuosittaisen vuokran lähes kokonaan. Lappeenrannasta saisi tuolla hinnalla jo viisi huonetta ja toistasataa neliötä 16 kuukaudeksi. Toki tosiasia on se, että tuskin kukaan meistä hankkii lapselleen kaikkia noista kokonaishinnan muodostavasta 451 lelusta. Kokonaishinnan laskemisen tarkoitus oli hahmottaa, kuinka paljon rahaa meillä oikeasti olisi mahdollista laittaa pääasiassa Kiinassa tuotettuun muovikrääsään, jonka tarpeellisuus luodaan lapsillemme markkinoinnin avulla.

Lisää mielenkiintoista tietoa kertyi myös vertailemalla lelujen ja niitä sisältävien aukeamien hintoja tarkemmin. Kaikista 451 erilaisesta lelusta laskettuna yhden lelun keskimääräinen hinta vaikuttaisi olevan 37,30 €. Tämä ei kuulosta pahalta, mutta esimerkiksi pienituloisen budjettiin tuokin tekee jo suuren loven. Me vanhemmat haluamme tuottaa lapsillemme ilon tunnetta ja toisaalta lelujen määrällä ja laadulla vaikuttaisi olevan valitettavan suuri merkitys jo alakouluikäisten sosiaalisessa hierarkiassa. Kiitos vain jälleen, mainokset. Kuvaston halvin lelu oli hinnaltaan 4,95 € ja kaikkein kallein yksittäinen tuote maksoi hulppeat 299 €. Jälkimmäinen summa on karkeasti sama, kuin mitä Kohtuullisen minimin viitebudjettien mukaisesti elävä kahden aikuisen ja kahden pikkulapsen perhe käyttää kuukaudessa vapaa-aikaan ja harrastuksiin, tietoliikenteeseen ja viihde-elektroniikkaan, henkilökohtaiseen hygieniaan ja kodin lyhytkestoisiin tarvikkeisiin.

Yksittäisen lelun merkitys leikkikokemuksessa on pieni ja usein esimerkiksi nuken lisäksi tarvitaan lukematon määrä lisävarusteita. Tämän muistan jo omasta lama-ajan varjostamasta lapsuudestani ja väitän, että tässä mielessä kulutushysteria on vain pahentunut noista ajoista. Tämän takia on mielekästä vertailla myös usein saman sarjan leluja sisältävien aukeamien hintoja. Keskimääräinen yhden aukeaman kaikkien lelujen hinta näyttäisi olevan 343,20 € siinä missä kallein yksittäinen aukeama kustansi hulppeat 1004,65 euroa. Halvimman aukeaman kaikki tuotteet maksoivat ”vain” 64,80 euroa, mutta tällä aukeamalla tuotteita olikin vain neljä. Monen joulubudjetissa tuokin tekee jo liikaa miinusta. Vuonna 2019 suomalaiset suunnittelivat käyttävänsä joululahjoihin 330 euroa (lähde: Duunitori.fi). Vertailun vuoksi, tuo summa on suurin piirtein sama mitä sisarussarjan ensimmäisestä lapsesta saa toimeentulotuen perusosaa kuukaudessa.

Todellisuudessa joulu on suurimmalle osalle iloista yhdessäolon aikaa materian määrästä riippumatta. Kuitenkin joulu on kalenteriin vakiintuneista juhlapyhistä selkeästi kaupallisin. Toivon todella, että mahdollisimman monessa lapsiperheessä yhteinen aika nähdään materiaa tärkeämpänä tapana osoittaa rakkautta perheen pienimmille. Muovinen, tanssiva ja sateenkaaria kakkaava yksisarvinen ei tuo todellista onnea, vaikka markkinat tätä ajatusta meihin ja lapsiimme yrittävätkin valaa. Järkevä vanhempi keskustelee lastensa kanssa myös siitä, mikä on kohtuullista ja miksi kaikkea ei voi saada. Näin aion tehdä itsekin vaikka laskelmat jätänkin jälkikasvulle esittelemättä.

Erkki Ukkola
Hankekoordinaattori, Rahat riittää! -hanke
Marttaliitto ry