Tiina Vyyryläinen: Yhtenäiset lajitteluohjeet pakkauksiin!

Jauhelihapakkaus, maitotölkki, sipsipussi. Kotien arjessa syntyy monenlaista pakkausjätettä ja etenkin keittiössä on usein edessä tilanne, jossa kiireisen ruoanlaittajan on päätettävä mihin jäteastiaan tyhjä käytetty pakkaus tulee heittää. Kuinka moni tunnistaa tilanteen ja tunnustaa joskus heittäneensä paketin sekajätteeseen siksi, ettei ollut aivan varma, mihin astiaan se kuuluisi?

Suomessa on olemassa pakkausten tuottajavastuujärjestelmä, jonka mukaan muovi-, kuitu-, lasi-, metalli- ja puupakkauksille on oltava toimiva ja valtakunnallinen kierrätysjärjestelmä, johon kuluttajien on riittävän helppo toimittaa erilliskeräämänsä pakkausjätteet. Käytännössä kierrätysjärjestelmää toteutetaan aluekeräysverkoston ja kiinteistökeräyksen kautta. Kiinteistökeräyksen yleistyessä yhä useamman kotitalouden pakkausjätteiden erilliskeräys hoituu kuluttajien kannalta helposti oman kodin jätekatoksesta. Mutta kuinka paljon kierrätettäviä pakkauksia päätyy edelleen sekajätteeseen siksi, ettei kuluttaja yksinkertaisesti tiedä, miten jokin pakkaus tulisi lajitella?

Tällä hetkellä monista pakkauksista löytyvät lajitteluohjeet valmistajan vapaaehtoisen vastuullisuuden ansiosta. Kuitenkin vielä monissa pakkauksissa näin ei ole, sillä se ei ole pakollista. Tähän on tultava muutos. Esimerkiksi monissa monimateriaalipakkauksissa kuluttajan on mahdotonta tietää, miten kyseinen pakkaus lajitellaan. Joskus pakkaus voi myös näyttää esimerkiksi muoviselta tai joltain muulta materiaalilta, vaikka se ei sitä ole. Velvoittamalla pakkaajat ja pakkausten maahantuojat huolehtimaan siitä, että kaikissa pakkauksissa on yhdenmukaiset lajitteluohjeet selkeästi nähtävillä, voitaisiin parantaa pakkausten päätymistä kierrätykseen sekajätteen ja energiakäytön sijaan. Esimerkiksi Hollannissa on käytössä yhtenäistetty kuvallinen lajitteluohjeistus: kierrätys on tehty kuluttajille mahdollisimman helpoksi, kun sama kuva löytyy pakkauksesta ja oikeasta jäteastiasta. Lastenkin on helppo ymmärtää kuvallisia viestejä ja toimia niiden mukaisesti.

Kustannuskysymys tämän ei pitäisi olla, sillä muutaman sanan tai merkin lisääminen pakkauksiin ei nosta merkittävästi pakkausten hintaa. Jo olemassa olevat pakkaukset voitaisiin siirtymäajalla käyttää loppuun ennen kuin lajitteluohjeellisiin pakkauksiin siirryttäisiin. Pakkausten parempi kierrätysaste koituu lopulta myös tuottajavastuullisten toimijoiden eduksi ja hyödyttää koko yhteiskuntaa ja kiertotalouteen siirtymistä.

Kuluttajan osallistuminen kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämiseen muun muassa jätteensä lajittelemalla tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Se, että kaikissa pakkauksissa lukee selvästi, miten kyseinen pakkaus tulisi lajitella, olisi aimo harppaus kohti tätä tavoitetta.

Sillä välin, kun lajitteluohjeita ei vielä kaikista pakkauksista löydy, tietoa pakkausten oikeasta lajittelusta löytyy Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n lajitteluohjeista.

Tiina Vyyryläinen
Kirjoittaja työskentelee vaikuttamistyön ja neuvonnan tiiminvetäjänä Kuluttajaliitossa

Miksi pakkausmerkinnät -hankkeen teettämän kyselyn (joulukuu 2019, Kantar) mukaan 25% kuluttajista toivoo parannuksia elintarvikepakkausten lajittelumerkintöihin. Marttaliitto toteuttaa vuosina 2020-2021 Miksi pakkausmerkinnät -kampanjaa, joka edistää kuluttajien pakkausmerkintätietämystä. Kampanjaa rahoittaa Ruokavirasto. Lue lisää hankkeesta täältä.