Vähennä hävikkiä ja säästä euroja: Valmista joka päivä lempiruokia!
Kukaan ei tietoisesti osta ruokaa kotiin sitä varten, että sen voisi viikkoa myöhemmin kaapia biojätteeseen. Sehän on sama, kuin ravistelisi joka viikko lompakon pohjalla olevat rahat roskakoriin! Ruokahävikin vähentäminen alkaa jo reilusti ennen kuin ateria on syöty ja mietitään mitä tähteille tulisi tehdä. Jos ruokia ei tule syötyä loppuun asti, pitää katse kääntää aikaan viikkoa ennen ruoan laittamista roskiin: siihen kun mietittiin, mitä sieltä kaupasta pitäisikään ostaa. Ruokalistasuunnittelun avulla valmistat joka päivä lempiruokiasi samalla, kun säästät euroja.
Monet meistä ovat viettäneet viimeisen vuoden kotitoimistolla, mikä on väistämättä vaikuttanut ruoka-arkeen monin tavoin. Moni on alkanut, halusi tai ei, valmistaa kotona ruokaa aikaisempaa useammin. Etätöissä kun ei ole työpaikkaruokalaa, jossa tehtäisiin suunnittelusta lähtien kaikki meidän puolestamme. Kun ruuantähteet ja tiskit eivät katoakaan liukuhihnalta ravintolan uumeniin, on ruokahävikkikin tullut huomattua ihan uudella tavalla.
Luonnonvarakeskuksen mukaan jokainen suomalainen heittää vuodessa 20–25 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa hukkaan. Tämä on 30 % kaikesta syntyvästä ruokahävikistä ja enemmän kuin ravintolat tai teollisuus yksinään tuottavat.
Suurin osa kotitalouksissa syntyvästä ruokahävikistä on vihanneksia ja hedelmiä mutta myös lihaa, kalaa ja maitotuotteita heitetään pois suuria määriä. Roskiin lentää myös täysin avaamattomia pakkauksia. Koko maan tasolla ruokahävikki vastaa vuodessa noin 120 € henkilöä kohden. Ruokahävikkiä syntyy silloin tällöin lähes joka kodissa, mutta hävikin pienentäminen todellakin kannattaa!
Paulig on julkaissut tänä keväänä ruokahävikkilaskurin, jolla voi laskea oman kotitaloutensa hävikin määrän ja siitä aiheutuvat menot. Teimme tätä blogitekstiä varten hieman testilaskelmia. Kahden hengen kotitaloudessa, joissa ruokaa menee lähes päivittäin roskiin, voi syntyä ruokahävikkiä vuoden mittaan jopa yli 75 kg. Jos hävikkiä tuleekin enää kuukausittain tai jopa harvemmin, laskee hävikin määrä 20 kg paikkeille vuodessa.
Suunnittele ruokalistat etukäteen, niin vähennät hävikkiä ja turhia ruokakuluja!
Vanha konsti ruokahävikin vähentämiseen on parempi, kuin ostoskorillinen uusia: Tee ruokalistasuunnittelusta viikoittainen rutiini. Kahden hengen taloudessa arkipäiville riittää kolmesta neljään ruokaa. Kun valmistaa 4–6 hengen annoksia, saa edellisen päivän päivällisestä seuraavien päivän tai parin lounaan. Muutaman kokeilun jälkeen oppii, kuinka moneen annokseen jostain tietystä ruokaohjeesta riittää omassa taloudessa.
Ruokahävikin välttämiseksi valmiin ruoan voi jakaa jo valmiiksi sopivaan määrään annoksia. Ruokalistalle voi myös suunnitella pelkkiä lempiruokia, mikä osaltaan auttaa vähentämään hävikkiä. Kasvispainotteisuus kannattaa ilmaston ja terveyden kannalta, mutta myös hävikin kannalta sillä on merkitystä. Lihattoman ruokavalion hävikistä syntyvä hiilijalanjälki on jopa yli puolet pienempi, kuin lihaa sisältävän ruoan hävikki. Tämänkin tiedon poimimme Pauligin ruokahävikkilaskurista. Lisävinkkejä siihen, miten valitset ruokalistallesi ilmastoystävällisiä ruokia, saat tämän tekstin lopusta.
Välillä ruoka-annoksia jää kuitenkin yli, kun niitä syystä tai toisesta ei tule syötyä tuoreeltaan. Tämä onkin hyvä tilaisuus alkaa kerätä pakastimeen omaa valmisruokahyllyä. Suunnittele toisinaan viikon ruokalistaan myös pakasteruokapäiviä, jolloin lounaaksi valitaan annokset omalta valmisruokahyllyltä. Ole kuitenkin rehellinen itsellesi: pakasteita on turhaa jemmailla, jos et aio syödä niitä. Jos pakastettuja ruokia ei tule syötyä, valmista jatkossa ruokaa pienempiä annoksia.
Miten ruokalista sitten suunnitellaan?
Sopikaa pelisäännöistä ja kirjatkaa ideoita yhteiseen tiedostoon. Haluatteko esimerkiksi, että kalaa syödään kaksi kertaa viikossa suositusten mukaan? Lisätkää ensin kalaruoat listalle. Onko toisen suosikki toisen inhokki? Ottakaa molempien suosikkeja mukaan listalle. Voit napata oman valmisruoan pakastimesta sinä päivänä, kun listalla on sellaista ruokaa, joka ei itselle maistu.
Etsikää ruokiin hyvältä kuulostavat reseptit ja jemmatkaa ne jonnekin. Exceliin voi tehdä näppärästi linkit suoraan netissä olevaan reseptiin, tai voitte tietenkin tehdä itsellenne oman sähköisen keittokirjan. Tässä on myös hyvä tilaisuus aloittaa seuraaville sukupolville jäävä oma keittokirjavihko, johon voi kopioida käsin parhaat reseptit.
Suosi reseptejä, joihin käytetään kokonaisia pakkauksia. Näin avattuna pilaantuvia tuotteita (esim. tomaattimurska, ruokakermat, säilykkeet) ei jää kaapin perukoille. Usein pakkaukset voi käyttää kokonaan tai ei haittaa, jos vähän jää puuttumaan: Jos kastikkeeseen tulee 3 dl kaurakermaa ja olet ostanut kahden desin pakkauksen, huuhtele kaurakermapurkki desillä vettä tai kauramaitoa ja jatka kastiketta sillä.
Jaettavia kauppalistoja varten voi käyttää erilaisia sovelluksia (esimerkiksi Bring! App ja Listonic) tai jaettuja tekstitiedostoja. Astetta helpommalla pääsee, jos tekee kauppalistat yhteisillä käyttäjätunnuksilla suoraan ruokakaupan virtuaaliseen ostoskoriin. Ennen tilauksen tekemistä tai kauppaan lähtemistä tarkistakaa kuitenkin kaapit: katsokaa, mitä raaka-aineita kotona jo on, ja vetäkää ne listalta yli.
Kun suunnittelet ruokalistan lisäksi myös kauppalistan valmiiksi, voit arvioida muutaman euron tarkkuudella vaikka koko kuukauden ruokamenot jo etukäteen.
Suunnitelmallisuus ruokapöydässä näkyy suoraan ruokabudjetissa! Heräteostosten määräkin jää pieneksi, kun kauppaan ei tarvitse ruokaostosten takia mennä kovin usein. Eikä koskaan siinä vaiheessa, kun oikeasti haluaisi jo istua ruokapöydässä valmis ateria nenän edessä. Ruokalistat suunnittelemalla valmistat siis joka päivä lempiruokiasi, säästät euroja ja vähennät hävikkiä!
Lue lisää ruokalistasuunnittelusta ja ota valmiit ruokalistat käyttöösi Marttakoulusta.
Ilmastoystävällistä ruokaa edullisesti
- Huomioi satokausi ja sesonki. Suunnittele ja muokkaa rohkeasti reseptejä kasvisten ja juuresten osalta vastaamaan aina sen hetkistä sesonkia. Muista myös pakastekasvikset!
- Suosi linssejä, papuja ja herneitä. Niiden päästöt ovat todella pienet verrattuna tuotantoeläinten kasvatukseen, vaikka palkokasvit tuotaisiin ulkomailta.
- Tee itse kasvispyöryköitä, pihvejä ja murekkeita. Kokeile kotimaisia härkäpapuja ja härkäpapu- tai hernerouhetta.
- Vaihda naudanliha broileriin, jonka ilmastovaikutukset melkein kolme kertaa pienemmät.
- Tutustu kasviproteiinivalmisteisiin. Pienempää pakkauskokoa ei kannata murehtia: 240g nyhtökauraa sisältää lähes yhtä paljon proteiinia kuin 400g jauhelihaa.
- Riisi kannattaa korvata kotimaisilla paljon kuitua sisältävillä viljoilla, esimerkiksi ohralla ja speltillä. Peruna on myös kotimainen ja edullinen vaihtoehto riisille.
- Suosi edullisia luonnonkaloja kuten silakkaa, muikkua, särkikaloja ja haukea. Vesistöt puhdistuvat samalla kun lompakko ja terveys kiittävät.
- Muista: Ilmastoystävällistä ruokaa on se, joka ei päädy roskiin!
Kirjoittajat:
