Varautumistaidot ovat arjen taitoja – lapsiperheessäkin
Varautuminen on noussut kuumaksi puheenaiheeksi niin mediassa kuin kahvipöydissäkin. Puhutaan 72 tunnin kotivarasta, varaenergianlähteistä ja valmiustaidoista. Varautuminen on tärkeä kansalaistaito, jonka arvon kenties tajuaa vasta sitten, kun siihen joutuu turvautumaan. Se voi nousta tarpeelliseksi isompien maailmanmullistusten lisäksi myös pitkän energianjakelukatkoksen tai äkillisen sairastumisen vuoksi.
Monet varautumisen taidot ja neuvot soveltuvat kaikille ikään tai elämäntilanteeseen katsomatta, mutta niitä tulee pohtia myös erityisten tarpeiden kautta. Lasten huomioiminen varautumisessa on erityisen tärkeää, sillä lapset ovat muutos- ja poikkeustilanteissa aikuisia haavoittuvammassa asemassa. Lasten omat vaikutusmahdollisuudet ovat myös aikuisten vastaavia heikommat.
Lasten huomioiminen varautumissuunnitelmissa
Lapsiasiavaltuutettu on vaatinut lasten ja nuorten parempaa huomioimista viranomaisten varautumissuunnitelmissa. Työ tulisi aloittaa lasten näkemysten kuulemisesta suunnitelmia laatiessa. On myös tärkeä ymmärtää, että lapset omaksuvat tietoa eri tavalla ja eri lähteistä kuin aikuiset. Viestintätapojen ja -kanavien tulee kuvastaa tätä: lapsille ja nuorille on jaettava tietoa selkeästi ja saavutettavasti kuitenkin turhaa pelkoa lietsomatta.
Myös varautumiseen liittyvissä tarvikkeissa on kehitettävää. Monet suojavarusteet ja lääkinnälliset instrumentit on valmistettu aikuisten kokoa silmällä pitäen eivätkä ne näin ollen sovellu lapsille. Kotona, julkisissa tiloissa ja väestönsuojissa tulisi olla myös lapsille sopivia tarvikkeita, jotta heillä olisi yhtäläinen mahdollisuus suojautua ja saada hoitoa kuin aikuisilla.
Viranomaisilla on velvollisuus huolehtia siitä, että yhteiskunta toimii poikkeusoloissa, mutta varautumista ja valmiustaitoja voidaan harjoitella myös perheissä. Aloittaa voi vaikkapa sairastumisen ja yhteiskunnan toimintojen äkillisten häiriöiden aikana turvaa antavasta kotivarasta. Monet järjestöt, kuten me Martat, opastavat kotivaran koostamisessa.
Lapsiperheen kotivara
Pikkulapsiperheen kotivaraan kuuluvat muiden perustarpeiden lisäksi esimerkiksi huoneenlämmössä säilyvät lastenruoat, äidinmaidonkorvikkeet, lääkkeet, vauvalle sopivat pesuaineet sekä vaipat. Myös vauvan iholle sopivat kosteuspyyhkeet voivat olla kultaakin kalliimpia esimerkiksi tilanteessa, jossa vedenjakelu on häiriintynyt. Kuten muunkin kotivaran kohdalla, myös vauvalle ja pienelle lapselle tarkoitetun varan on hyvä koostua tuotteista, joita käytetään muutenkin, jotta ne eivät vanhene ja päädy hävikkiin. Ruokia, korvikkeita, vaippoja ja muita siis käytetään, ja kotivaraa täydennetään käytön myötä.
Hieman vanhemmat lapset saattavat joutua poikkeustilanteessa käyttämään puhelinta, taskulamppua tai radiota. Näiden – sekä käyttöön tarvittavien akkujen ja paristojen – tulisi löytyä isompien lasten ulottuvilta ja niiden käyttöön tulee myös opastaa. Lapselle on hyvä varata myös rahaa, sekä käteisen että kortin muodossa, ja opetettava tätä tarvittaessa käyttämään sitä.
Vapaa-ajan vietosta varautumistaitoihin
Varautumistaitoja voi harjoitella iän ja kehitysasteen mukaan leikin ja yhteisen vapaa-ajan lomassa pelkoa lietsomatta. Metsäretkellä voidaan poimia marjoja ja sieniä, jutella jokamiehenoikeuksista, leikkiä taskulampulla ja opetella suunnistamista. Jos retkeen kuuluu pysähtyminen nuotiopaikalla, vähän isomman lapsen kanssa voi harjoitella turvallista tulen tekoa tai retkikeittimen käyttöä. Teltan voi pystyttää vaikka kotipihaan ja miettiä yhdessä makuupussiin kääriytyessä, miten kannattaa pukeutua, jotta pysyy lämpimänä viileämmässäkin ilmassa.
Laastarien, harsositeiden ja kasvomaskien käyttöä voi harjoitella jo aivan pienten lasten kanssa nallesairaalassa. Koululaisten ja teinien kanssa voi käydä läpi ensiavun perusteita ja pohtia, mihin voi soittaa missäkin hätätilanteessa. Isompien lasten kanssa voi niin ikään käydä tutustumassa mahdolliseen väestönsuojaan.
Yhteisen ruoanlaiton ohessa on luontevaa jutella siitä, mitkä ruoat ovat syötäviä kypsentämättä, mistä tietää, että säilykepurkin sisältöä ei ole turvallista käyttää ja missä tilanteissa vesi on syytä keittää.
Varautumistaidot ovatkin itse asiassa melko tavallisia arjen taitoja, joista on iloa ja hyötyä aivan jokapäiväisessä elämässä. Ne vahvistavat lapsen itsetuntoa ja luottamusta omaan osaamiseen ja lisäävät sitä kautta kokonaisturvallisuuden kokemusta. Ne myös muodostavat aikanaan vankan pohjan omaan ensimmäiseen kotiin muuttavalle nuorelle.
Osia tekstistä on julkaistu aiemmin mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa
Tutustu Marttojen kotivaravinkkeihin täällä
Kuuntele Marttojen Kestävästi arjessa -podcastin Varaudutaan arjessa -jakso MartatTV:stä (YouTube) tai esim. Spotifystä.
Lue lisää varautumisesta:
Energiansäästö on varautumista
Ennaltaehkäisy on parasta varautumista
Arjen taidot ja huolenpito mahdollistavat kotien varautumisen