Vastuu ihmisoikeuksista ei ole vain yksilöllä

Suomessa monet ihmisoikeusasiat ovat varsin hyvällä tolalla, esimerkiksi yrityksissä ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja niitä suojaakin vahva kansallinen lainsäädäntö. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset Suomessa toimivat yritykset satsaavat tähän puoleen toimintaansa sekä aikaa, että rahaa – koska on pakko, ja koska asia myös tuntuu oikealta ja tärkeältä.

Yhä useammin yritykset toimivat myös sellaisissa maissa, joissa valtio ei ihmisoikeuksia turvaa. Ei ole reilua, että yritys saa tästä mahdollisesti kilpailuetua vaikka halvemman tuotantohinnan muodossa.

Yhdenvertaisuutta ei voi kannattaa valikoivasti: hyvä Suomi ja suomalaiset, ei muista niin väliä. Tänäkin päivänä 152 miljoonan lapsen koulunkäynti hidastuu tai estyy kokonaan työnteon vuoksi (ILO:n arvio). Jos työntekijän palkka ei riitä elämiseen tai mahdollisuutta järjestäytymiseen ole, eivät ihmisoikeudet toteudu.

Voimme vaikuttaa ostoksillamme tai tehdä aloitteita kunnissa vastuullisten julkisten hankintojen puolesta. Martat puhuvat ja toimivat paljon sen puolesta, että osaisimme käyttää valinnanvapauttamme tietoisesti. Kaikki vastuu ei voi silti olla yksilöillä, asiakkailla, kuluttajilla. Aivan kuten ilmastonmuutoskaan ei ratkea yksilöiden fiksuilla valinnoilla, jos lakien säätäjät ja toimeenpanijat eivät tee osuuttaan, myös yritysvastuuseen tarvitaan huolellisuuteen velvoittava lainsäädäntö.

Yli sata suomalaista kansalaisjärjestöä ja yritystä haluaa nyt nostaa Suomen yritysvastuun kärkeen. Jaa vetoomusta ja allekirjoita se. Joko oma ehdokkaasi on allekirjoittanut?

Ykkösketjuun – tiedot kampanjasta ja vetoomuksen allekirjoittaminen

Kansanedustaja Aila Paloniemen mielipidekirjoitus yritysvastuulaista (Maaseudun tulevaisuus 19.11.2018)