Näin ilmastonmuutos näkyy etiopialaisten elämässä

Lapsena tunnistin kuivat kauden ja sadekaudet. Ne erottuivat toisistaan ja olivat ennakoitavissa. Vuodenajat noudattivat rytmiä, jonka olimme koulussa oppineet. Nyt on toisenlaista. Etiopian “talvi” kesä-syyskuussa oli tänä vuonna pidempi ja sateisempi kuin koskaan elämässäni. Myös keskellä kesää saadaan yllättäviä sateita, jotka pilaavat maataloustuotteita. Ylängöllä olemme tottuneet siihen, että aamuisin ja iltaisin on kylmää, mutta nyt on lämmintä.

Etiopian maataloudesta 85 % on riippuvaista sateista, joten tilanne on vaikea, kun luonnon ennakoitavuus vähentyy. Yllättävät sateet ja pitkittynyt sadekausi saattavat pilata esimerkiksi ison osan tomaattisadosta, minkä takia tomaattien hinta singahtaa ylös. En voi esitellä omille lapsilleni kaikkia niitä hyönteisiä, joita omassa lapsuudessani lenteli ympäriinsä. Niitä ei enää ole.

Tulvat eivät ole aiemmin olleet ongelma Etiopiassa, pikemminkin kuivat kaudet. Vuonna 2020 yli 300 000 ihmistä eri puolilta maata joutui lähtemään kotiseuduiltaan tulvien vuoksi. Kuten tavallista, lapset, vanhukset ja vammaiset joutuivat kärsimään tästä eniten. Olemme nähneet sosiaalisessa mediassa kuvia, joissa ihmiset ovat jääneet veden saartamiksi. Karjaa on menehtynyt tulvissa, joten ihmisten elinkeinot ovat vaarassa. Valtio ei tarjoa turvaa tai jälkihoitoa tulvista johtuviin poikkeustiloihin, koska niistä ei ole aiempaa kokemusta. Tulvista on seurannut ongelmaketjuja: Malaria lisääntyy. Tytöt ja naiset kohtaavat sukupuoleen perustuvaa seksuaalista väkivaltaa väliaikaisissa leireissä. Kaiken tämän lisäksi vaikuttaa Covid-19.

Etiopia vaikuttaa ilmastonmuutokseen vähemmän kuin kehittyneet maat, koska meillä on vähemmän teollisuutta. Maatalousvaltaisena maana kärsimme seurauksista. Meillä on vähemmän mahdollisuuksia sopeutumiseen taloustilanteemme vuoksi. Kehittyneiden maiden on vähennettävä kasvihuonekaasujen päästöjä ja tuettava vähiten kehittyneitä maita sopeutumaan ja varautumaan maapallon lämpenemiseen. Kehittyvien maiden täytyy pyrkiä säilyttämään ja elvyttämään ne luonnonvarat, joita kasvava väestö on kuluttamassa loppuun. Kehittyvät maatkaan eivät voi vain syyttää muita valtioita ilmastonmuutoksesta, vaan jokaisella on oma rooliinsa haasteen ratkaisemisessa.

Fikirte Shumet

Projektikoordinaattori, Ethiopian Women with Disabilities National Association

Kirjoitus on tehty Marttaliiton Yksi maapallo riittää-aineistoa varten