Hamppuvillakko

Hamppuvillakko (Jacobea cannabifolia) on nopeasti lenninhaivennisilla siemenillä levittäytyvä monivuotinen vieraskasvilaji, joka voi kasvaa jopa kolmen metrin korkuiseksi.

Tuntomerkit

Suurikokoinen hamppuvillakko kasvaa laajoina kasvustoina. Sen varsi on usein kalju tai harvakseltaan myötäkarvainen. Suuret tummanvihreät, seitsemän sormiset lehdet muistuttavat hampun lehtiä, johon kasvin nimi viittaakin. Kasvilla ei kuitenkaan ole mitään yhteyttä hamppuun. Kasvi kukkii keltaisin mykerökukinnoin elo-syyskuussa. Suurten sarjakukkien yksittäiset kukat ovat viisiterälehtisiä. Hamppuvillakko siementää kukinnan jälkeen runsaasti ja siemenet leviävät lenninhaivenien ja tuulen avulla ympäristöön. Hamppuvillakko on myrkyllinen.

Alkuperä ja levinneisyys

Hamppuvillakko on lähtöisin Siperian, Kiinan, Japanin ja Alaskan alueelta. Se tuotiin Suomeen 1980-luvulla kasvitieteellisiin puutarhoihin koristekasviksi ja sieltä se on päässyt leviämään lähiympäristöön. Esiintymät ovat Etelä-Suomessa ja sitä esiintyy karkulaisena alkuperäisen kasvupaikan ympäristössä.

Hamppuvillakko leviää siementen avulla, jotka voivat lentää lenninhaiventen avulla pitkiäkin matkoja. Juurruttuaan kasvupaikalleen hamppuvillakko leviää maarönsyjen avulla.

Hamppuvillakko kasvaa kosteilla ja ravinteikkailla paikoilla, kuten pihoilla, lehtometsissä, ojan varsilla tai joutomailla. Kookkaana kasvina se pystyy voittamaan kasvukilpailussa hitaammat alkuperäiskasvit ja valtaa siis kasvualaa voimakkaasti.

Haitallinen vieraslaji

Hamppuvillakko luokitellaan Suomessa vakiintuneeksi haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa istuttaa omaan pihaan ja maanomistajan tulee poistaa se maa-alueeltaan. Tärkeintä on huolehtia, että kasvi ei pääse siementämään, eli varret leikataan ennen kukintaa ja siementen muodostumista. Hamppuvillakon leviäminen on vielä mahdollista estää, sillä havaintoja siitä on vielä vähän.