Herneen kasvatus

Herneitä on helppo kasvattaa, siemenet kylvetään suoraan kasvupaikalle ja sato joutuu nopeasti. Voit kasvattaa herneitä kasvimaalla, viljelylaatikossa tai ruukussa. Tällä sivulla kerromme herneen kasvatuksesta yleiset ohjeet. Ruukkuviljelyyn löydät tarkempia ohjeita täältä ja viljelylaatikon perustamiseen täältä. Ikkunalla voit kasvattaa lähes läpi vuoden makeita herneen versoja, katso ohjeet versokasvatukseen täältä.

Tiesitkö, että herneet (Pisum sativum) ovat hyvin vanhoja viljelykasveja? Perinteisesti ne jaotellaan tarha- ja peltoherneisiin. Tarhaherneitä ovat sokeriherne, taittoherne, taittoydinherne, silpoherne ja silpoydinherne. Peltoherneet kuivataan ruokaherneiksi tai eläinten rehuksi. Lisäksi markkinoilla on salaattiherneitä. Kotipuutarhassa kasvatetaan eniten sokeri- ja silpoydinhernettä, joten kasvatus kannattaa aloittaa niistä.

Herneet ovat palkokasveja ja merkittäviä typensitojakasveja, ne myös parantavat maan kasvukuntoa. Pakokasveilla on monia hyviä vaikutuksia sekä ympäristölle että terveydelle. Aloita herneen kasvatus tutustumalla ensin palkokasvien moniin hyötyihin täällä.

Tarhaherneet

Tarhaherneistä on saatavana monia erilaisia lajikkeita. Ne voivat olla aikaisia, myöhäisiä tai jatkuvasatoisia. Korkeat lajikkeet on tuettava, mutta matalat ja voimakaskärhöiset lajikkeet saattavat pärjätä ilman tuentaa. Yleensä kukat ovat valkoiset, joillakin lajikkeilla koristeellisen punaiset.

• Sokeriherne, taittoherne ja taittoydinherne syödään palkoineen. Ne korjataan keskenkasvuisina, kun palot ovat vielä litteitä ja makeita. Jotta satoa saadaan kauan, makeaa ja nopeakasvuista sokerihernettä kannattaa kylvää parin viikon välein kesäkuun loppuun asti.

• Silpoherneistä ja silpoydinherneistä syödään täysin kehittyneet, isot, heleänvihreät siemenet. Palkojen säikeinen sisäkerros tekee palon syömisen hankalaksi. Silpoherneen siemenet ovat pyöreitä, silpoydinherneen kulmikkaita ja ryppyisiä. Silpoydinhernettä viljellään paljon teollisuutta varten, ja sitä käytetään esimerkiksi pakasteherneenä.

Siemenet kylvetään lämpimään maahan

Herneet viihtyvät ilmavassa kasvualustassa, jonka pH-arvo on yli 6. Hyvässä maassa herneet menestyvät ilman lannoitusta. Huonokuntoiseen maahan on hyvä lisätä keväällä eloperäistä lannoitetta.

Kylvä herne touko–kesäkuussa, kun maan lämpötila on vähintään 8 astetta. Kylmemmässä maassa herneen siemenet mätänevät. Liota siemeniä 2–6 tuntia vedessä ennen kylvöä. Kylvä siemenet joko riviin (riviväli 40 cm) tai paririviin (riviväli 20 cm). Ripottele siemenet 3–5 cm välein ja 5–8 cm syvyyteen. 

Suojaa kylvös linnuilta kasvuharsolla. Tue korkeat lajikkeet esimerkiksi kepeillä ja naruilla, tai ohjaa versot pajusäleikköön tai harjateräsverkkoon. Paririvissä molemmat rivit voi ohjata samaan tukeen. Tuenta on tärkeää, koska lakoontuminen heikentää herneen yhteyttämistä ja kasvua.  Kastele hernettä kuivina kausina.

Sadonkorjuu ja käyttö

Kerää satoa vähitellen useamman kerran viikossa. Näin herne jatkaa kukintaa ja tuottaa uutta satoa pitempään. Vihreät, tuoreet herneet maistuvat herkullisilta, ylikypsät palot ovat mauttomia. Tuoreet herneet säilyvät jääkaapissa muutamia päiviä. Herneitä voi pakastaa tai kuivata talven varalle. Herneen käyttöön ja säilöntään löydät lisää vinkkejä ruoka-aineet sivustolta.

Hernekääriäinen

Hernekääriäinen eli puhekielessä hernemato on herneen yleisin tuholainen. Aikuinen hernekääriäinen munii herneiden lehdille kesä–heinäkuussa. Toukat kaivautuvat palon alkujen sisälle, syövät kehittyviä herneitä ja siirtyvät loppukesällä maahan talvehtimaan. Jos hernekääriäistä esiintyy, käännä maa heti sadonkorjuun jälkeen, valitse mahdollisimman aikaisia lajikkeita ja tehosta viljelykiertoa.