Kate helpottaa hoitoa

Maan pinnan kate parantaa kasvuoloja ja helpottaa tarhurin työtä

Pensasistutuksissa, kasviryhmissä ja kasvimaalla paljaaksi jäävä maan pinta voidaan kattaa eloperäisellä aineella. Eloperäistä kateainetta on mm puiden lehdet, pihan haravointijäte, ruoho, kaisla, järviruoko, oksahake tai kompostimulta.  Kate levitetään kosteana kostean maan pinnalle. Sopiva katekerroksen paksuus on 10-20 cm. Katetta lisätään sitä mukaa, kun se maatuu.  Katetta voi levittää milloin tahansa, kun maa on sula.

• Kastelun tarve vähenee. Kate edistää veden imeytymistä maahan ja vähentää veden haihtumista maasta.  Katteen alla maa pysyy tasaisen kosteana, maan pinta ei liety ja maa-ainekset eivät pääse huuhtoutumaan.
• Kate tasoittaa myös maan pinnan ja alempien kerrosten lämpötilaeroja ja tästä on etua juuriston kasvulle.
• Syksyllä kate jätetään maan pinnalle, jolloin maa ei jäädy niin syvältä kuin kattamaton maa. Keväällä kate puolestaan hidastaa maan lämpenemistä.
• Myös pieneliötoiminta maassa vilkastuu. Maahan muodostuu kasvin kasvun kannalta edullisia kestäviä muruja ja ravinteita vapautuu kasvien käyttöön. Eloperäinen, hitaasti maatuva kate lisää myös kasvualustan hiilidioksidipitoisuutta, mikä lisää kasvien yhteyttämistä.
• Kate estää siemenrikkakasvien itämistä ja kasvua. Myös monivuotiset rikkakasvit kasvavat hitaammin ja kateviljelyn seurauksena kuohkeutuvasta maasta on helppo kitkeä rikkakasvit pois.
• Kate saattaa lisätä kotiloiden ja etanoiden esiintymistä.

Kasvimaalla kateviljelyn voi aloittaa milloin tahansa. Kateaineina käytetään esim. puunlehtiä, ruoho-, kaisla- ja olkisilppua. Viljelykasvien rivi- ja taimiväleihin levitetään esimerkiksi ruohosilppua noin 10 cm kerros. Katetta voi laittaa myös käytäville. Katetta lisätään sitä mukaa, kun se maatuu.  Tuore ruohosilppu luovuttaa maatuessaan typpeä, joten se toimii myös lannoitteena. Ruohosilppukatetta lisätään kasvimaalle pari kertaa kesän aikana, paljon ravinteita vaativille kasveille (mm. kaalit, purjo ja selleri) useamminkin. Ruokasipulille ja monivuorisille vihanneskasveille ei levitetä ruohosilppua enää kesäkuun jälkeen. Syksyllä kasvimaan voi kattaa sadonkorjuujätteillä ja puiden lehdillä.

Perennamaan katteeksi levitetään puolikypsää kompostimultaa keväisin ja pensasryhmille voi levittää hitaasti maatuvaa oksahaketta. Marjakasveista erikoisesti vadelma hyötyy paksusta katekerroksesta.