Kerttu Huitu

Kerttu Annikki Huitu (o.s. Huitu; 14. toukokuuta 1918 Mouhijärvi – 5. marraskuuta 2014 Vihti) toimi Marttaliiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 1971–1975 ja valtuuston puheenjohtajana vuosina 1975–1983. Marttaliiton johtokuntaan hänet valittiin vuonna 1963.

Huitun vanhemmat olivat maanviljelijä Svante Iivari Huitu ja Hilma Lydia Marttila. Perhe asui Mouhijärvellä Huitun talossa. Perheeseen syntyi yhteensä seitsemän lasta, joista Kerttu Huitu eli kaikkein pisimpään. Huitusta tuli ylioppilas ja hän meni naimisiin vuonna 1940 serkkunsa, agronomi Niilo Juho Pellervo Huitun kanssa.

Huidut muuttivat ensin Helsinkiin ja sieltä edelleen Viipurin maalaiskuntaan, Ykspään kartanoon, jonka emäntänä Kerttu Huitu oli vuodet 1942–1944. Tämän jälkeen perhe muutti ensin takaisin Helsinkiin ja sitten Vihdin Nummelaan Nissolan tilalle, jonka emäntänä Huitu toimi vuodesta 1944 elämänsä loppuun asti. Perheeseen syntyi kuusi lasta: Kirsti (Melanko) 1941, Antti 1943, Marketta 1944, Juho 1946, Matti 1948 sekä Oili (Vuorimies) 1951. Äiti ehti elämänsä aikana haudata miehensä lisäksi myös kolme lapsistaan sekä yhden lapsenlapsistaan. Menetykset olivat Huidulle erittäin raskaita.

Marttaura

Huitu toimi vireästi  kaikissa Marttajärjestön eri asteissa. Hän oli Nummelan Marttayhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1950–1971, Uudenmaan Marttapiriiliiton varapuheenjohtana 1962 ja puheenjohtaja 1969–1971, minkä jälkeen hänet valittiin Marttaliiton hallituksen puheenjohtajaksi.

Marttojen suuri tehtävä on vaalia kodin asiaa ja tuoda se esille toiminnallaan.

Huitu kiinnitti järjestön toiminnassa erityisesti huomiota yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen unohtamatta ammatillista kasvatusta ja neuvontaa. Hän piti ensisijaisen tärkeänä kodin ja kodissa tehtävän kasvatustyön merkitystä ja korosti, että marttojen suuri tehtävä on vaalia kodin asiaa ja tuoda se esille toiminnallaan.

Marttajärjestön lisäksi Kerttu Huidulla oli monia luottamustoimia mm. Pelastakaa Lapset -järjestössä.

Kerttu Huidulle on myönnetty Marttaliiton kultainen ansiomerkki vuonna 1966 ja suuri kultainen ansiomerkki vuonna 1974. Hänet kutsuttiin Marttaliiton kunniajäseneksi 90-vuotisjuhlavuonna 1989. Hänet kutsuttiin myös Uudenmaan Marttapiiriliiton kunniajäseneksi.