Lampaankääpä

Lampaankääpä (Albatrellus ovinus) kasvaa sammaleisissa havumetsissä elokuusta lokakuuhun. Se on yleinen Keski-Suomeen asti ja harvinaistuu pohjoiseen mennessä. Tavallisimmin lampaankääpä kasvaa isoina ryhminä, jonoina tai kehinä, varsinkin kuusikkorinteissä. Jos sienet ovat nuoria ja toukattomia, sienikori täyttyy nopeasti.

Tunnistaminen

Lampaankääpä on epäsäännöllisen muotoinen, nuorena kellanvalkoinen ja vanhempana kellanruskea sieni. Se voi kasvaa halkaisijaltaan parikymmensenttiseksi. Lakin reuna on terävä ja nuorena alaskiertynyt. Varsinkin nuoren lakin alapinta vaikuttaa sileältä, mutta sitä peittää ohut, tiivis pillikerros, joka ei irtoa helposti. Malto on kiinteää, valkoista, veitsellä leikatessa kellertyvää, kuumennettaessa keltaiseksi tai vihertävän-keltaiseksi muuttuvaa. Jalka on lyhyt, tanakka ja valkoinen. Sienen tuoksu on heikko ja miellyttävä. Maku on mieto, mutta vanhoilla sienillä muuttuu karvaaksi.

Typäskääpä (A. confluens) muistuttaa lähisukulaistansa lampaankääpää. Typäskääpä on väriltään ruskeampi ja se muuttuu vioittuneista kohdista punertavan ruskeaksi. Typäskääpä on syötävä, mutta sen maku on kitkerä ja karvas, eikä sitä siksi käytetä ruokasienenä.

Käyttö

Lampaankäävän lakeista saa erinomaisia pihvejä. Sieni sopii moniin ruokiin, kuten keittoihin, muhennoksiin, patoihin ja piirakoihin.

Käsittely

Puhdistetut ja pilkotut sienet kypsennetään pannulla niistä irtoavassa nesteessä. Malto muuttuu kypsennettäessä kirkkaan keltaiseksi.

Säilöntä

Lampaankääpää voi kuivata ja pakastaa. Ennen pakastamista sienet kypsennetään omassa nesteessään. Sienet sopivat hyvin myös etikkasäilykkeisiin. Katso täältä tarkempia ohjeita säilöntään.