Alli Nissinen
Alina “Alli” Augusta Nissinen (26. joulukuuta 1866 Iisalmi – 11. huhtikuuta 1926 Helsinki) oli koulunjohtaja, kirjailija, kansanedustaja, marttajärjestön perustajajäsen sekä Emäntälehden päätoimittaja.
Nissisen vanhemmat olivat maanviljelijä Paavo Nissinen ja Magdalena Lappalainen. Kuopion tyttökoulun aikana Alli tutustui Minna Canthin lapsiin ja myös Minnaan itseensä ja vakuuttui siitä, että naisen asemaa yhteiskunnassa tulee vahvistaa. Opettajakoulutuksen Alli sai Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa, missä Alli erikoistui erityisesti maantiedon ja uskonnon opetukseen.
Yhteiskunnallinen vaikuttaja
Allin ensimmäiset työpaikat olivat Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulu ja siihen liittyvä valmistava koulu. Yhteiskoulua johti Lucina Hagman ja ikäerosta huolimatta heidän välilleen syntyi luottamus ja toveruus yhteisten, naisen asemaa parantavien päämäärien saavuttamishaaveista. Alli ystävystyi myös monien taiteilijoiden ja kirjailijoiden kanssa. Minna Canthin tapaan ystävyys Zachris Topeliuksen kanssa syntyi hänen lastensa kautta. Helsingissä Alli tutustui Amelie Lundahlin, joka maalasi Allista kaksi maalausta, muotokuvan ja kävelykuvan puistosta. Molemmat maalaukset löytyvät Iisalmen kaupungin kokoelmista. Oopperalaulaja Jenny Spennert oli Allin pitkäaikainen ystävä, jonka luona Alli asui Pariisissa lomaillessaan.
Alli toimi aktiivisesti Suomen Naisyhdistyksessä, mutta vaihtoi sen jäsenyyden Naisasialiitto Unioniin, jota oli itsekin perustamassa 1892. Unionin hallitukseen Alli kuului yli 20 vuotta. Konkordia-liitossa Alli oli samaan aikaan niin ikään keskushallituksen jäsenen. Lisäksi Alli oli jäsenenä ainakin Eläinsuojeluyhdistyksessä ja Kevät (myöhemmin Sylvia) -yhdistyksessä sekä tietysti myös Nuorsuomalaisessa Puolueessa, jonka kansanedustajana Alli toimi vuosina 1907–1909.
Marttojen perustaminen ja Emäntälehti
Vuonna 1899 Alli oli perustamassa Sivistystä kodeille -järjestöä, josta seuraavana vuonna tuli Martta-Yhdistys. Marttojen keskustoimikuntaan hän kuului siihen saakka kun järjestö jakaantui kielen mukaan kahtia. Tuolloin Allista tuli Suomenkielisen Marttaliiton puheenjohtaja. Alli oli myös tuottoisa kirjailija ja otti tehtäväkseen Ementälehden tekemisen yhdessä Martta-Yhdistyksen sihteerinä toimineen Fanny Hultin kanssa. Lehden 24 ensimmäisen toimintavuoden aikana Alli kirjoitti siihen lähes 200 juttua.
Yksityiselämä
Opetustyön, koulun johtamisen, aktiivisen järjestöelämän ja Emäntälehden sekä parin muun lyhyempää aikaa ilmestyneen lehden tekemisen ja muun runsaan lehtikirjoittelun ohella Allille jäi aikaa kirjoittaa näytelmiä, runoteoksia ja oppikirjoja sekä kääntää oppikirjoja muista kielistä. Eniten huomiota saanut käännöstyö oli Bertha von Suttnerin Aseet pois! Allin tunnetuimpia runoja ovat Jänis istui maassa ja Äidin silmät, molempia ovat laulaneet alakoululaiset sukupolvesta toiseen.
Alli Nissinen kuoli vuonna 11. huhtikuuta 1926 Helsingissä 69-vuotiaana. Nissinen testamenttasi omaisuutensa, kiinteistön Uudenmaankatu 24:ssä, Marttaliitolle. Tontille rakennettiin myöhemmin Marttatalo hotelleineen. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle lähelle taiteilijakukkulaa. Oppilaiden ja Suomalaisen Marttaliiton pystyttämässä hautapaadessa on Allin rintakuva sekä teksti:
On elo kaunis
Sielunsa tulta kun suurille aatteille antaa
Ja sydämensä kultaa auliisti kaikille kantaa.
Lisää luettavaa
Lehtori Helena Niemen muistelmia Alli -tädistä Alli Nissisen juhlaseminaarissa Iisalmessa 17.9.2016
Nissisen teokset ja suomennokset
- Maan ympäri : kertomus nuorisolle, Hermann Meissner. Suomentaja Alli Nissinen. Edlund, 1890.
- Maantieteellinen luettelo valmistavia kouluja ja kotiopetusta varten. WSOY, 1891.
- Aseet pois, Bertha von Suttner, esipuhe Irmeli Niemi. Suomentaja Alli Nissinen. Otava, 1892.
- Kuvauksia kansain elämästä. Weilin & Göös, 1892.
- Kuvaus maaseudulta. Henkivakuutusosakeyhtiö Suomi, 1893.
- Lukemisia lapsille. 7:äs osa. Kirjoitti Z. Topelius. Suomentajat Alli Nissinen ja Kaarlo Forsman. Werner Söderström, 1895.
- Kansakoulun maantiede, Ragnar Hult & Gottfrid Petrus Bernhard Nordmann. Suomentaja Alli Nissinen, toimittanut P. Nordmann. Weilin & Göös, 1896.
- Lukemisia lapsille. 8:as osa. Kirjoitti Z. Topelius. Suomentajat Alli Nissinen ja Kaarlo Forsman. Werner Söderström, 1897.
- Lasten lukukirja : oppikirja kouluja ja kotia varten. Toimittanut Alli Nissinen. Werner Söderström, 1899.
- Jaloa kylvöä, Zach. Topelius. Suomentaja Alli Nissinen. Werner Söderström, 1899.
- Käsikirja yksinkertaisessa puutarhanhoidossa : kansaa varten, Alexandra Smirnoff. Suomentaja Alli Nissinen. Martta-yhdistys, 1901.
- Nuorsuomalaisten naisedustajain esittämät anomusehdotukset 1907 ja 1908 vuoden valtiopäivillä, Lucina Hagman. Tekijät Lucina Hagman ja Alli Augusta Nissinen. Toimittajat, 1908.
- Hopeakauha : satuja ja kertomuksia. Otava, 1909.
- Fredrika Runeberg : esitelmä Helena Westermarck. Suomentaja Alli Nissinen. Martta-yhdistys, 1912.
- Lasten toverina : tositapauksia ja taruja. Otava, 1916.
- Kotini, Alli Nissinen, somistus: Hilkka Finne. Taru, 1920.
- Kun Martta-yhdistys perustettiin Korpikylään : näytelmä Aino Pitkäsen vuorokeskustelusta saamansa alkuaiheen mukaan. Martta-yhdistys, 1916.
- Lukukirja valmistavan koulun ylintä luokkaa varten. Otava, 1925.
- Kolme kuninkaantytärtä ynnä muita satuja, P. Chr. Asbjörnsen ja Jörgen Moe, kuvittanut Helga Sjöstedt. Suomentaja Alli Nissinen. Otava, 1944.