Tytti Isohookana-Asunmaa

Valtiotieteen tohtori, ministeri ja kansanedustaja Tytti Isohookana-Asunmaa (o.s. Isohookana, 24.9.1947 Haukipudas) toimi Marttaliiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 1996–2003. Isohookana-Asunmaan puheenjohtajakaudella vuonna 1999 marttajärjestö täytti sata vuotta. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 2002 juhlittiin Emäntälehteä ja vuonna 2003 vietettiin järjestön perustajan Lucina Hagmanin 150-vuotisjuhlia. Isohookana-Asunmaa toimi kansanedustajana 20 vuotta ja kulttuuriministerinä vuosina 1991–1995.

Isohookana-Asunmaan johtaessa järjestöä, myös arjessa tapahtui isoja asioita. Käynnistettiin imagotutkimus, jonka pohjalta hallitus ryhtyi miettimään, mitä marttojen julkisuuskuvalle pitäisi tehdä ja miten. Arvopohjaa, samoin kuin vahvuuksia ja heikkouksia punnittiin, järjestön visio ja arvot päivitettiin. Martoille luotiin jäsenrekisteri ja tietotekniikka otettiin käyttöön kaikissa toimipisteissä. Marttaliiton ja piiriliittojen välisistä tulosneuvotteluista tuli pysyvä käytäntö.  Puheenjohtaja kantoi huolta rahoituksesta ja muistutti, että järjestö ei voi paeta talouden tosiasioita.

Isohookana-Asunmaa pani vireille myös monta hanketta, jotka toteutuivat hänen puheenjohtajakautensa jälkeen. Hänen aloitteesta Turussa järjestetiin vuonna 2007 Maailman maasteutunaisten liiton ACWW:n kongressi, jossa martat olivat keskeisesti mukana. Toinen, jokaista jäsentä koskettava asia oli Emäntälehden muuttuminen jäsenlehdeksi vuoden 2007 alussa.

Puheenjohtaja otti monissa yhteyksissä  puheeksi myönteisyyttä luovan marttahengen. Hän korosti aatteen ja sitoutumisen merkitystä, mutta yhtä lailla myös itsensä kehittämistä, ajan tasalla olemista ja yhteiskunnallista valveutumista. Tulevaisuuteen suuntautunut historioitsija katsoi eteenpäin. Suuria linjamuutoksia ei tarvittu, sillä perhe ja kotitalousneuvonta ovat tärkeitä, oli aika mikä hyvänsä. Uudet ideat ja toimintatavat ovat kuitenkin koko ajan tarpeen. Myös järjestön näkyvyys on tärkeää.

Tämä on upea järjestö, olemme saneet paljon aikaan. Pidetään huolta, ettei ketju katkea. Älkää unohtako kasvattaa tulevaisuuden marttoja. Avatkaa ovet uusille ihmisille, sanokaa: Tervetuloa marttoihin.

Marttatyön ohella Isohookana-Asunmaa toimi keskustan kansanedustajana vuosina 1983–2003. Alun perin hänet valittiin eduskuntaan Oulun läänin vaalipiiristä ja vuoden 1999 vaaleissa Oulun vaalipiiristä. Hän toimi kulttuuriministerinä Esko Ahon hallituksessa vuosina 1991–1995. Politiikan ulkopuolella hän on toiminut Oulun yliopistossa historian ja yhteiskuntatieteiden lehtorina ja virkaatekevänä apulaisprofessorina. Luottamustoimissa hän on Marttaliiton lisäksi toiminut Edistyksellisen tiedeliiton ja Suomen nuorison liiton puheenjohtajana.

Isohookana-Asunmaalle on myönnetty Marttaliiton kultainen ansiomerkki. Marttaliiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin järjestön 120-vuotisjuhlavuonna 2019.

Isohookana-Asunmaan julkaisuja

• Maalaisliitto Pohjois-Suomessa. Kehitysjakso vuosina 1906–1939, Turun yliopisto 1980.
• Meren tuuli, Minerva 2005.
• Maalaisliitto-Keskustan historia 5. Virolaisen aika. Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963–1981, WSOY 2006.
• Yhteinen hyvä – paras hyvä. Kerttu Saalastin elämäkerta, Kerttu Saalasti Säätiö 2008.
• Pieni tarina csángóista, Mäntykustannus 2011.