Vuosikymmenen teemat

Teemavuodet aloitettiin syksyllä 1933 muodikkaasti raakaravinnolla. Puutarhanhoidossa opeteltiin kompostoinita ja kodin hoidon tärkeä ja ajankohtainen aihe oli makki.

1933 Raakaravinto, komposti, makki (käymäläjäte)

Kaustisten martat kasvattivat raakaravintoa jo vuonna 1932.
Vuoden 1933 loppupuolella ruokatalousneuvonnan yleisaiheena oli raakaravinto. Vitamiinikysymys oli päivän puheenaihe. Marttojen vastaus kysymykseen oli porkkana- ja lantturaaste sekä tuoresäilöntä. Neuvonnan avuksi ilmestyi seuraavana vuonna talousopettaja Anni Sirkan toimittama Raakaravinnosta-opas ja neuvontaa jatkettiin vuonna 1934. Raakaravintokursseille osallistui lähes 2 000 kurssilaista ja havaintoesityksiä ja esitelmiä oli kuulemassa yli 8 000 henkilöä. Mitä on raakaravintoPuutarhanhoidon yleisaiheina olivat käymälä, komposti ja makki. Neuvontaa jatkettiin myös seuraavana vuonna. Yhtenä näkökulmana oli ravinteiden talteenotto kasvien lannoitteeksi ja puutarhamaan parannukseen tarvittavan humuksen valmistus, toisena kodin ympäristön siisteys ja hygieenisyys. Kompostikursseille osallistui 5 800 henkilöä ja esitelmillä oli yli 15 000 kuulijaa. Näyttelyissä kiersi kaksi mallikäymälää ja 53 mallikompostia. Liitto valmisti myöhemmin 1/5 kokoisen mallimakin, johon ennen talvisotaa ehti tutustua 250 000 näyttelyvierasta.

Teemanvuoden aikana

• Julkaistiin ensimmäinen yhdistysopas.
• Konsulenteille järjestettiin ensimmäinen kodin talouden kurssi aiheena Maalaisemännän kirjanpito.
• Valittiin kirjanpitotiloja ja maalaisemännille opetettiin kirjanpitoa (hanke jatkui muutamia vuosia).

1934 Vuode ja teurastusjätteet

Marttojen havutyökurssi alkamassa.
Teurastuksen sivutuotteiden tuhlaus toi teurastusjätteet vuoden 1934 yleisaiheeksi. Kaikkialla Suomessa teuraseläimestä ei käytetty kuin lihat, joten tehtävää sivutuotteiden käytön opettamisessa riitti. Vuoden alussa Marttaliitto julkaisi kotitalousopettaja Anni Sirkan toimittaman Teurastus ja teurastusjätteiden käyttö -oppaan. Teurastuskurssit kestivät 1–4 päivää ja niille osallistui lähes 1 700 henkilöä. Esitelmiä ja havaintoesityksiä oli kuulemassa yli 7 000 henkilöä.Kodinhoidossa keskityttiin vuoteeseen ja vuodevaatteisiin. Neuvojat opastivat, kuinka tehdään halpa ja hygieeninen vuode ja tavoitteena oli, että jokainen perheenjäsen saisi oman vuoteensa. Erityishuomiota saivat lasten ja työväen vuoteet ja sairasvuoteet. Martat tekivät patjoja, opettelivat hoitamaan vuodetta ja torjuivat syöpäläisiä.  Kursseille osallistui 4 500 henkilöä. Vuodenäyttelyihin tutustui yli 30 000 katsojaa ja esitelmillä ja havaintoesityksillä oli yli 13 000 kuulijaa.

Puutarhaneuvonnassa jatkettiin edellisen vuoden aiheella. Liitto julisti prosenttikilpailun kodeille makin ja kompostin kunnosta. Kilpailuun osallistui 23 840 marttaa (jäsenmäärä oli 31 220). Tulosten mukaan 60,7 % osanottajista oli hoitanut hyvin sekä makin että kompostin.

Teemavuoden aikana

• Aloitettiin kolmivuotinen emännän ajankäyttöä koskeva kirjanpitokilpailu, johon vuonna 1936 osallistui 444 emäntää.
• Julkaistiin ensimmäinen osa arkkitehtiylioppilas/arkkitehti Viktor Laineen valmistamasta ravintonäyttelysarjasta. Ensimmäisen näyttelyn aiheena olivat erikoisruokavaliot kuten umpitauti, ripuli, sokeritauti, liikalihavuus/laihuus. Toisena osana oli Ruoanlaiton terveysoppia, kolmannessa käsiteltiin eri ruoka-aineiden ravintokoostumusta ja kasvavien ravinnontarvetta. Neljännen taulusarjan aiheena oli lasten ravitsemus.
• Pidettiin ensimmäiset perheenemäntien lomakurssit.
• Aloitettiin säännölliset, 4–5-päiväiset konsulenttien valtakunnalliset valmennustilaisuudet sekä piiriliittojen toimihenkilökurssit, joissa käsiteltiin järjestöasioita.
• Marttaliiton, piirien ja yhdistysten kirjanpito ja arkistointi uusittiin.
• Aloitettiin ruokatalousbudjettikurssit, joihin sisältyi myös ravintolaskelmat.
• Elvytettiin vuosisadan alun pihansiivouspäivät.
• Aloitettiin yhteistoiminnassa seurakuntien kanssa hautausmaapäivät. Marttaliitto julkaisi vuonna 1937 puutarhaopettaja Anni Kirjalaisen opaskirjan Omaisteni viimeinen leposija. Martat järjestivät lukuisiin näyttelyihin hautausmaasuunnitelmia sekä luonnollisessa että pienoiskoossa.
• Neuvottiin pellavan viljelyä ja käsittelyä vuodevaatteiden raaka-aineeksi.
• Pidettiin ensimmäinen kotitalousnäyttely Kuopiossa.
• Julkaistiin 100 kilpailua kotitaloudessa -opas.

1935  Ilmavuosi

Yrjö Laineen suunnittelmista kalusteissa tässä pohjalaistyyppinen kerrossänky,
jonka alaosan peitoksi voi tehdä verhot.
Halpa kestitys oli vuoden 1935 yleisohjelman ruokatalousaiheena. Seitsemän sortin kahvipöytä sai tuomion ja tilalle suositeltiin kotoisia aterioita. Esitelmien, havaintoesityksien ja näyttelyiden avulla pyrittiin kehittämään kestikulttuuria yksinkertaisempaan ja terveellisempään suuntaan. Aiheesta julkaistiin opaskirjanen ja Halpa kestitys -näyttelyjä järjestettiin 43 paikkakunnalla yli 30 000 näyttelyvieraalle.Vuoden terveydenhoidollisena kysymyksenä käsiteltiin tuberkuloosia. Keuhkotuberkuloosi oli 1930-luvulla vakava kansansairaus, johon sairastui vuosittain 8 00o–12 000 suomalaista. Kodinhoidon yleisaiheeksi otettiin tuberkuloosi- ja tuuletuspäivät yhteistyössä Suomen Tuberkuloosiliiton ja paikallisten huoltopiirien kanssa. Päivillä pidettiin esitelmiä tuberkuloosista ja tuulettamisesta ja järjestettiin aiheeseen liittyviä näyttelyitä ja näyttelyosastoja. Lisäksi järjestettiin käytännöllis-tietopuolisia tuuletuskursseja. Tuuletustelineiden rakentamiseen opastettiin pienoismallin ja mallipiirustusten avulla. Neuvontatapahtumiin osallistui yhteensä 42 000 henkilöä. Vuodevaatteiden hoitoneuvontaa laajennettiin opastamalla paikkaamista, parsimista ja koneparsintaa sekä suunniteltiin käytännöllisiä vuode- ja liinavaatteistoja erilaisia koteja varten.

Teemavuoden aikana

• Arkkitehti Yrjö Laine suunnitteli huonekalusarjan maalaiskoteihin. Sarjaan kuului 16 esinettä.  Huonekalut noudattivat vanhaa kansanomaista tyyliä ja yksinkertaista tekotapaa. Liitto välitti työ- ja osapiirustuksia. Huonekaluilla sisustettuja mallitupia esiteltiin lukuisissa maatalous- ja kotitalousnäyttelyissä.
• Perustettiin Helsingin Marttayhdistyksen Kotiapulaiskoulu (kotiapulaisten iltakoulu vuodesta 1929)
• Aloitettiin kotitalousharjoittelu (1 v.) 7 piirin alueella
• Järjestettiin konsulenteille kirjanpitokursseja.

1936  Vesivuosi

Kurkijoen marttojen käsienpesukilpailut Alhon kesäpäivillä 1938.
Menossa lopputuloksen arvostelu.
Vesivuoden yleisaihe ruokataloudessa oli kalojen käyttö. Marttaliitto teki tauluston kalojen käsittelystä ja ne kiersivät koko vuoden ajan piiriliittojen ja yhdistysten järjestämillä Emäntäpäivillä, juhlissa ja näyttelyissä. Samoin julkaistiin tavallisimpia ruokakalojamme esittävä postikortti, josta otettiin 5 000 kappaleen painos. Kalaruokakursseilla oli yli 3 000 osallistujaa, esitelmiä ja havaintoesityksiä seurasi 10 800 henkilöä ja näyttelyt tavoittivat yli 26 000 katsojaa.Juo terveydeksesi, älä terveyttäsi -näyttelyn 27 taulun avulla kerrottiin ihmisen vedentarpeesta, eri juomien terveellisyydestä ja ravintoarvosta sekä raittiuden merkityksestä. Näyttelyssä kiinnitettiin huomiota erityisesti terveydelle vahingollisten juomien, varsinkin alkoholin vaikutuksiin. Myös juomaveden laatuun sekä kaivojen rakenteisiin ja sijaintiin kiinnitettiin huomiota. Juomanäyttely kiersi talvisotaan asti ja siihen tutustui arviolta 300 000 katselijaa.

Juomanäyttelyn mukana kiersi liiton Saksasta hankkima tuoremehukone ja näyttelyissä esiteltiin omenatuoremehun valmistusta. Vuoteen 1939 mennessä piiriliitot ja yhdistykset hankkivat yhteensä 29 tuoremehukonetta Järjestöjen tuoremehukomitean välityksellä. Varsinais-Suomen piiriliitto sain koneen neuvojineen Suomen Valkonauhaliitosta ja syksyllä 1939 mehua puristettiin yli 50 000 litraa.

Kodinhoidossa nostettiin esille kaivojen lisäksi vesijohdot ja viemärit sekä kotien peseytymispaikat ja vaatteiden pesu. Saunan rakennetta ja sisustusta esiteltiin näyttelyissä pienoismallin avulla. Saunakursseille osallistui 1 000 henkilöä ja sadat kodit ottivat osaa vuoden kestävään saunanhoitokilpailuun. Yhteistyössä Oy Havin kanssa järjestettiin näyttely vaateiden pesusta, jossa esiteltiin mm. eri kuitujen pesunkestävyyttä. Näyttely kiersi messujunassa 110 paikkakunnalla ja oli myöhemmin piiriliittojen käytettävänä.  Piiriliitot järjestivät 117 vaatteidenpesukurssia ja 81 saippuankeittokurssia. Marttaliitto julkaisi E.H. Sipisen kirjan Järkiperäinen pyykinpesu, josta otettiin 5 000 kappaleen painos maalaiskoteja ja myöhemmin 1 000 kappaleen painos kaupunkilaiskoteja varten.

Puutarhanhoidon neuvonnassa paneuduttiin puutarhan vesitalouteen. Tärkeitä kysymyksiä olivat puutarhan paikka ja pohjavesi, ojitus ja kasteluveden saanti. Liitto julkaisi konsulentti Toivo Kalervon oppaan Kun martta perustaa puutarhan ja puutarhaopettaja Hertta Linkolan oppaan Avomaan kylvökukat arvoonsa.

Maalaiskotien ympäristön suunnittelun ohjenuorana oli kotoinen suomalainen kauneus, käytännöllisyys ja työn säästö. Keskeinen kysymys oli hiekkakäytävien korvaaminen nurmipihalla. Asian etenemistä vauhditettiin kahdella huhtikuussa lähetetyllä radio-ohjelmalla, joissa asiantuntijoina olivat liiton toiminnanjohtaja ja konsulentti, sekä konsulentti, maalaistalon isäntä ja arkkitehti.

Teemavuoden aikana

• Järjestettiin saippuankeittokursseja.
• Aloitettiin puutarhan vesitalouskilpailu.
• Marttamekko valmistui ja otettiin käyttöön.
• Otettiin käyttöön konsulenttien ja neuvojien ansiomerkki sekä ansiokirja ansioituneille martoille ja neuvojille.

1937  Lämpövuosi

Hallassa asuneen rouva Weckmannin kone filmin editointiin taitaa olla hieman uudempaa vuosimallia. Tämä on Marttaliiton kuva-arkiston varhaisin neuvonnan teknisistä välineistä kertova kuva vuodelta 1959.
Lämpövuoden ruokatalousaiheena oli leipä. Pehmeänä ja kovana, kukkona, kakkarana, korppuna ja piirakkana. Joka päivä lämmin leipä, joka päivä leivän puute -lauseella houkuteltiin varsinkin maamme itäosan emäntiä opettelemaan kovan ruokaleivän valmistusta. Leipä ja leivän virheet olivat näyttelyn aiheena niin pienissä kun suurissakin tapahtumissa. Leipomiskursseille osallistui yli 5 100 kurssilaista.Terveydenhoidollisena yleisaiheena käsiteltiin ihmisruumiin lämpötaloutta ja kuumesairaan kotihoitoa. Kodinhoidossa keskityttiin lämmityslaitteita ja -tekniikkaa parantamalla polttoaineiden säästöön. Liitossa tehtiin 25 kuvitetun seinätaulun näyttely johon liittyi havaintomateriaalia sekä Oy Kastorin lahjoittama pienoismalli maalaiskodin rakennuksesta lämmityslaitteineen ja tehtaan valmistamine liesineen. Neuvontamenetelmiäkin uudistettiin, kun Kastor Oy ja Högforsin Tehdas Oy lahjoittivat 6 heijastuskonetta lämpöaiheisine filminauhoineen.

Puutarhaneuvonnan yleisaiheina olivat lämpöä vaativien vihannesten viljely ja hallan torjunta.

Teemavuoden aikana

• Kämppäemännille järjestettiin 2 viikon kokkikursseja.
• Neuvottiin lampaan villan käsittelyä ja käyttöä.
• Järjestettiin iso, 150:n villaisen pukukankaan näyttely.
• Marttaliitto järjesti toimintakilpailun piireille.

1938  Valovuosi

Marttojen toimia kirjan kansi. Teoksen ja elokuvan on kuvannut Aho-Soldan.

Vitamiinit ja tärkeä vitamiinilähde maito oli valovuoden ruokatalousaiheena. Maidon käsittelystä ja käytöstä pidettiin 229 havaintoesitystä ja 190 kurssilla tehtiin maitoruokia. Martat pitivät yhteistyössä maatalousammattilaisten kanssa lukuisia esityksiä maidon kotikäsittelystä ja maidon merkityksestä. Näyttelyissä mainostettiin maitoa palan painikkeena. Lasten riisitauti oli vuoden terveydenhoidollinen aihe. Liitossa tehtiin aterianäyttely, jossa opastettiin imeväisten lisäravinnon valmistamista ja oikea-aikaista tarjoamista. Näyttely kiersi marttojen tilaisuuksissa ja siihen tutustui 100 000 näyttelyvierasta.

Auringonvalon merkityksen selvittäminen, ikkunat ja niiden hoito keinovalaistus olivat valovuoden esitelmien aiheita. Kodinhoidossa keskityttiin ikkunoiden hoitoon. Esitelmät ja havaintoesitykset keräsivät 14 000 kuulijaa. Tuvan yleisvalaisimista ja ruokapöydän valaisimista järjestettiin kilpailu ja palkituista valaisimista tehtiin mallikappaleet. Emäntälehden lukijoille julistettiin sekä maaseutu- että kaupunkisarjan käsittävä kirjoituskilpailu kodin sähkövalaisimien sijoittelusta.

Puutarhaneuvonnan aiheina olivat varhaisvihannekset ja lasinalainen viljely.

Teemavuoden aikana

• Rajavartioston emännille järjestettiin 2 viikon kursseja.
• Marttojen toimia -elokuvaa ja kirjaa kuvattiin eri puolilla Suomea.
• Vanhat, kansanomaiset käsityömallit ja -värit tuotiin päivänvaloon.
• Turussa järjestettiin laaja kotitalousnäyttely, jossa olivat marttojen ohella mukana myös maatalousnaiset.
• Tietopuolinen marttatutkinto uudistui 5-vuotiseksi. Ensimmäiseksi kotiopintoaiheeksi tuli Elli Saurion Kodin kirja, jonka saama suosio moninkertaisti tutkintoon osallistujien määrän.

1939  Lepovuosi

Kurssilaiset esittelevät valmiita patjoja 1930-luku.
Lepovuoden neuvonta-aihe oli ruoka-aineiden säilytys. Yleisaiheena oli peruna ja toisena aiheena odotettujen olympialaisten vuoksi vierasruoka. Marttaliitto julkaisi talousopettaja Maire Pohjanlehdon kirjoittaman Joka kodin perunakirjan sekä talousopettaja Eini Ryynäsen Eväsruokakirjasen. Näyttelyissä oli esillä sekä koululaisen että työmiehien ja maamiehen eväät eikä retkieväitäkään unohdettu.  Syksyllä alkaneen sodan vuoksi osallistujatilastot ovat puutteellisia, sillä sotatoimialueiden piiriliittojen tilastot jäivät saamatta.Vuode oli keskeinen kodinhoidon yleisaihe. Vuodevaatekursseilla oli lähes 2 000 osallistujaa , vaikka sotatilanne häiritsikin neuvontaa. Kodin työ- ja päiväjärjestys sekä lepo- ja virkistyshetket olivat keskeisiä puheenaiheita.

Vuoden 1940 Helsingin olympialaisiin valmistauduttiin siivoamalla pihoja ja kunnostamalla maalaiskoteja matkailureittien varsilta majoituspaikoiksi olympialaisvieraille. Yöpymispaikoiksi suunniteltiin myös marttamajoja. Ruokataloutta ja kodinhoitoa sisältävillä vieraskursseilla emäntiä perehdytettiin myös vieraiden vastaanottamiseen. Talousopettaja Ryynänen kirjoitti opaskirjan Vieraana martan kodissa, mutta sodan syttyminen siirsi sen julkaisua.

Puutarhaneuvonnan aiheena oli Piha kodin jatkona. Suunnittelun päämääränä oli kotoinen nurmipiha, jossa perhe voi työskennellä, viettää vapaa-aikaa ja syödä yhteisiä aterioita. Huomiota kiinnitettiin emännän työpaikkoihin, perheen oleskelupaikkoihin ja lasten leikkipaikkoihin ja urheilumahdollisuuksiin. Hyötypuutarhan suunnittelun näkökohtia olivat kuluttajien lukumäärä, työvoima ja tuotteiden myyntimahdollisuudet. Näyttelyissä esiteltiin sekä yhden kuluttajan vuotuisia vihanneksia ja taloudellisia talvisäilykkeitä sekä yhden tai viiden kuluttajan näytepalstoja. Useimmat kotitalousneuvojat perustivat alueelleen näytepalstoja.

Ylimääräiset kertausharjoitukset lokakuun alussa tarkoittivat käytännössä koko Suomen kenttäarmeijan liikekannallepanoa. Marttojen lepovuosi keskeytyi ja toiminta suuntautui lähinnä reserviläisten vaatehuoltoon. Paikallisosastot ja kerhot valmistivat sotilaille varusteita ja pesivät kertausharjoitusten aikana reserviläisten vaatteita etenkin reserviläisten sijoituspaikoilla Karjalassa.

Teemavuoden aikana

• Käytännöllinen marttatutkinto alkoi. Tavoitteena oli opiskella myös käytännön asioissa eri teemoja 5 vuoden ajan. Martan opintokirja julkaistiin.
• Pohjoismaisen Emäntäliiton kongressi järjestettiin Suomessa.
• Marttajärjestön 40-vuotisjuhlat järjestettiin Helsingissä 15.–18.5.1939.
• Syttyi talvisota.
• Karjalaiset martat joutuivat evakkoon.
• Yhdistykset lähettivät paketteja tuntemattomalle sotilaalle.
• Vuoden lopussa järjestössä oli 63 904 jäsentä.