Marttojen tasa-arvoteot 1910-1919

1910-luvulla taloudellista tasa-arvoa edistettiin opettamalla naisille kanankasvatusta ja käden taitoja.  Martat tukivat lasten koulutusta ja palkkasivat neuvojia. Ensimmäisen maailmansodan aikana martat valoivat  uskoa tulevaisuuteen ja taistelivat kulkutauteja ja nälkää vastaan.

1910
Omavaraistaloudessa eläneet naiset alkoivat Marttojen neuvoilla ansaita omaa rahaa. Marttojen kanta oli, että myös naisten tuli saada omaa rahaa. Kanakonsulentit perustivat mallikanaloita, joissa naisille opetettiin kanojen kasvattamiseen ja munien myymiseen liittyviä taitoja. Martat olivat Suomessa ensimmäisiä, jotka aloittivat organisoidun kananmunien välitysmyynnin. Lue lisää marttojen ansaintakeinoista.   

1911
MARTTA-ASIOIMISTO MARKKINOINNIN TUEKSI
Martat neuvoivat käsityötaitoja, kutomaan kangaspuilla kodin tekstiilejä ja neulomaan sukkia. ”Käsityö kasvatti tekijänsä kauneusaistia, kätevyyttä, ahkeruutta ja säästäväisyyttä.” Käsitöiden myynnillä saatiin myös tuloja. Marttatuotteiden välitysliike, “Martta-asioimisto”, avattiin Helsinkiin.  

1912
TUKEA LASTEN KOULUTUKSEEN
Martat keräsivät rahaa kaikkien koulunkäynnin mahdollistamiseksi järjestämällä myyjäisiä ja erilaisia juhlia. Rahalla rahoitettiin muun muassa oman koulun ylläpitoa, kansakoulun keittolatoimintaa tai kunnan vähävaraisten lapsien koulumahdollisuuksien parantamista esimerkiksi kouluvaatteiden lahjoittamisen muodossa

1913
AMMATILLISTA NEUVONTAA TEHOSTETAAN
Marttojen ompeluiltojen pääpaino alkoi siirtyä yhä enemmän sivistämiseen. Palkattiin puutarha- ja käsityöneuvojia. Erityisesti kaupungeissa tärkeäksi muodostui heinälaatikon käytön opettelu. Katso heinälaatikon piirustukset.

1914
METSÄN ANTIMISTA RUOKAA JA TULOJA
Martat neuvoivat täydentämään perheiden niukkoja ruoka-aineita ilmaisilla metsän antimilla. Marttoja ja erityisesti lapsia innostettiin keräämään sieniä ja erityisesti korvasieniä eli murskuja. Sieniä neuvottiin myös kuivaamaan myyntiin tulojen hankkimiseksi. Lue lisää marttojen sienineuvonnasta. 

1915
MARTAT PITIVÄT YLLÄ USKOA PAREMPAAN TULEVAISUUTEEN
Keskellä ankeita sotavuosia julkaistiin uusi Marttojen laulu, jonka säkeissä valettiin uskoa parempaan tulevaisuuteen. ”… Jos olet Martta, niin kättä me lyömme, yhdessä kanssani toimehen käy! Suomemme onneksi olkohon työmme, ahkeran luona ei puutetta näy… armahin Suomi ja syntymämaa. ” Lue lisää marttojen lauluista.

1916
VALISTUKSELLA YHTEISKUNNALLISEEN TASA-ARVOON
Martat lisäsivät valistuksella uskoa ihmisten yhdistämiseen yli yhteiskuntaluokkien. Martat julkaisivat paljon neuvovia kirjasia, joissa sanoma oli kudottu kaunokirjalliseen muotoon ja joiden aiheina olivat nuorison kasvattaminen, kouluttaminen ja itsensä sivistäminen. Näitä aiheita käsiteltiin myös Emäntälehdessä.

1917
KAIKKI MARTAT ÄÄNESTÄMÄÄN !
Martat antoivat ohjeita naisille kunnallisvaaleihin valmistautumiseen. Marttojen kannattama ja ajama naisten äänioikeus laajeni kunnallisvaaleihin, jossa ensimmäisen kerran naimisissa olevat naiset saivat oikeuden äänestää ja asettua ehdolle. ”Mikäli esiintymässä on kaksi marttaa, voidaan keskustelu käydä näytelmänä. Rekvisiitaksi tarvitaan Emäntälehti ja tuolit molemmille. Kahvikupposistakaan ei haittaa ole, jos käytössä on pöytä, sillä ainahan kahvi on emännille maistunut.”

1918
MARTAT TARTTUIVAT TOIMEEN
Sotamarttatoiminta käynnistettiin Suomen hallituksen aloitteesta hillitsemään kulkutauteja ja estämään nälänhätää.Vapaaehtoiset, koulutuksen saaneet naiset kulkivat paikkakunnalta toiselle puhdistamassa kyliä, hautaamassa vainajia ja eläimiä sekä neuvomassa ruoanlaittoa pula-ajan erityisruoka-aineista. Lue lisää sotamarttatoiminnasta.

1919 
“HÄTÄ KEINOT KEKSII
Marttojen hätäapuneuvojat kiertelivät maata auttaen sotien jälkeisen pula-ajan niukkuuden kanssa kamppailevia perheitä. Neuvojat jakoivat ilmaisia siemeniä ja pitivät kylvö- ja keittokursseja. Ruoka-aineina käytettiin myös jäkälää, pettua, selluloosaa ja katajanmarjoja.