Aloitepohja marttayhdistyksille: Vastuulliset julkiset kehitymaahankinnat

Suomalaiset kunnat hankkivat tällä hetkellä tietämättään lapsi- ja pakkotyöllä tehtyjä tuotteita. Esimerkiksi tietokoneiden, muun elektroniikan, työvaatteiden, huonekalujen, useiden elintarvikkeiden ja katukivien tuotannossa työ-, ihmis- ja lastenoikeuksien polkeminen on yleistä. Maailmassa on Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan 152 miljoonaa lasta, jotka tekevät terveydelleen tai koulunkäynnilleen haitallista työtä. Pakkotyössä on 25 miljoonaa ihmistä.

Lapsityön tukeminen verovaroin on lopetettava. Kuntamme hankinnoissa on varmistettava tuotannon vastuullisuus sekä työ-, ihmis- ja lasten oikeuksien että ympäristön osalta.

Uusi hankintalaki toteaa entistäkin selkeämmin, että sosiaaliset (eli työ-, ihmis- ja lasten oikeuksiin liittyvät) ja ympäristövaikutukset voidaan ottaa huomioon hankintaprosessin kussakin vaiheessa: Hankintaa suunniteltaessa voidaan kartoittaa tuotteeseen liittyvät vastuullisuusriskit. Tämän jälkeen voidaan asettaa sosiaalisia ja ekologisia kriteerejä tai ehtoja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa, tuotteen tai palvelun ominaisuuksien määrittelyssä, tarjousten vertailuperusteissa ja hankintasopimuksessa.

Hankintalaki mahdollistaa entistä vahvemmin myös sertifionnin käyttämisen yhtenä hankintakriteerinä (mm. Hyvää Suomesta, Reilu kauppa, Joutsenmerkki, Luomumerkki).

Todentaakseen asetettujen vastuullisuusehtojen täyttymisen hankintayksikkö voi pyytää tuotetta tai palvelua tarjoavalta yritykseltä sitoumusta, kuvausta siitä miten ehto täyttyy, tai todistusta riippumattoman osapuolen auditoinnista tai sertifioinnista. Viimeinen vaihtoehto on vahvin. Sopivia sertifiointeja ovat esimerkiksi Reilu kauppa (elintarvikkeet ja puuvilla), FSC (puutuotteet) ja SA8000 (useat alat).

Esitämme, että

• työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kriteerit ja ehdot otetaan osaksi jokaista kuntamme tekstiili-, elektroniikka-, huonekalu-, elintarvike- ja katukivihankintaa,
• vastuullisten kehitysmaahankintojen todentaminen toteutetaan ensisijaisesti riippumattoman osapuolen auditoinnin tai sertifioinnin avulla,
• kunnan hankintakeskuksen budjettia tarkistetaan näiden tavoitteiden toteutumiseksi.