Kässämartat
Käsityöt ovat osa monen marttayhdistyksen toimintaa, ja eri puolilla Suomea toimii yhdistysrajat ylittäviä Kässämarttaryhmiä ja Kässäkahviloita. Marttailloissa, kässäleireillä tai Kässäkahviloissa pääsee kokeilemaan itselle uudenlaisia käsitöitä ja siirtämään omaa osaamista muille.
Marttojen käsityötoiminta
Martoissa tahto osata itse muuttuu toiminnaksi. Marttojen käsityötoiminnassa tehdään itselle ja toisille sekä opitaan uusia taitoja. Samalla opitaan arvostamaan omaa osaamista ja luovuutta. Martoissa voi oppia jonkun uuden käsityötekniikan sekä palauttaa mieleen unohtuneita taitoja.
Marttojen käsityötoiminnassa vertaisopitaan, kokeillaan ja onnistutaan yhdessä. Käsitöiden äärellä tutustutaan ja jutellaan muiden kanssa. Ei haittaa, vaikka lopputuloksesta tulisi vähän erilainen kuin oli ajatellut; tärkeintä on oppimisen ja onnistumisen ilo.
Martoilta haetaan tietoa, vinkkejä ja oppia peruskäsitöihin. Käsityötoiminta on kaikille avointa, pääsy- tai taitovaatimuksia ei ole. Käsityötoiminta voi myös innostaa liittymään jäseneksi Marttoihin.
Kässäkahvilat
Eri puolilla Suomea toimii marttojen vetämiä Kässäkahviloita, joihin kokoonnutaan tekemään ja oppimaan yhdessä. Kässäkahvila voi olla yhdistysrajat ylittävä tai osa jonkin marttayhdistyksen toimintaa. Kässäkahvila voi kokoontua säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa tai satunnaisemmin.
Kässäkahvila voi kokoontua aina samassa paikassa tai paikka voi vaihdella. Osa Kässäkahviloista toimii marttapiirien tiloissa, osa kirjastoissa, kouluilla tai muissa julkisissa tiloissa. Kässäkahviloiden vetäjinä toimivat kässämartat ovat vapaaehtoisia käsityöharrastajia.
Kässäkahvilan vetäjän eli tarvitse olla kaiken osaava käsityöihminen. Riittää, että on kiinnostunut käsitöistä monipuolisesti ja valmis kokeilemaan uutta. Myös vetäjä oppii itse koko ajan lisää. Käsityöinnostuksen lisäksi Kässäkahvilan vetäjän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kyky tulla toimeen muiden ihmisten kanssa, ryhmän ohjaamisen taidot ja halu vetää Kässäkahvilaa.
Kässäkahvilan vetäminen
Marttaliitto suosittelee, että kässäkahvilalla on aina 2-3 vetäjää. Vetäjät vastaavat kahvilan organisoinnista, tiedotuksesta ja ohjelman kokoamisesta. Yksittäisten kahvilakertojen vetäjänä voi toimia vetäjän lisäksi joku kahvilan osallistujista, vierailija tai asiantuntija.
Säännöllisesti kokoontuvalle Kässäkahvilalle kannattaa tehdä ohjelma esimerkiksi puoleksi vuodeksi eteenpäin. Tällöin Kässäkahvilaa on helpompi markkinoida ja myös uudet osallistujat saadaan kiinnostumaan. Ideoita kokoontumiskertojen sisällöiksi kannattaa kysyä osallistujilta.
Ideoita löydät myös tämän sivun Ideapankista sekä Kässämarttaryhmien vetäjät -Facebook-ryhmästä. Muiden Kässäkahviloiden toimintasisältöihin voi tutustua esimerkiksi niiden Facebook-ryhmissä.
Kässäkahvilan aiheet voivat myös liittyvä erilaisiin tempauksiin, haasteisiin tai hyväntekeväisyyteen. Joskus kässäkahvilassa voi myös olla kokoontumiskerta, jossa kaikki tekevät omia tekeillä olevia käsitöitä ja usein on mahdollista tehdä omaa käsityötä myös silloin, kun Kässäkahvilalla on yhteinen aihe.
Kässäkahvilassa käytettävissä materiaaleissa kannattaa suosia kierrätettyjä ja ympäristön kannalta kestäviä materiaaleja aina kun se on mahdollista. Ideoita kierrätysmateriaaleista tehtäviin käsityöihin löydät täältä. Yhdessä voidaan opetella myös korjaamaan ja tuunaamaan.
Tärkeintä Kässäkahvilan toiminnassa on hyvän tunnelman ja yhdessä tekemisen tunteen luominen. Vetäjän tehtävä on varmistaa, että uudet osallistujat otetaan vastaan ja he tuntevat olonsa tervetulleiksi.
Joka kerta voi myös kysyä, onko mukana sellaisia, jotka eivät vielä ole Marttoja ja kertoa lyhyesti Marttojen ja Kässäkahvilan toiminnasta. Vetäjän on myös hyvä osata kertoa, miten Marttoihin voi liittyä.
Kiinnostaako käsityötoiminta?
Oletko kiinnostunut käsityötoiminnasta osallistujana tai vetäjänä? Kysy lisää omasta yhdistyksestäsi tai piiristäsi.