Muovit mietityttää

Muovin käytössä on haasteensa, mutta myös paljon hyötyjä. Muovi on kätevä, kestävä, kevyt ja helposti muokattava materiaali. Sitä saadaan öljynjalostusprosessin sivutuotteena, jolloin sen valmistuksen ympäristökuormitus on varsin pieni.

Muovi olisikin materiaalina oikein oivallinen, jos sen päätyminen luontoon pystyttäisiin estämään ja materiaalikiertoa parantamaan. Nyt vain 6% käytetystä muovista on kierrätysmuovia. Haasteita muovin uusiokäytölle luo esimerkiksi erilaisten muovilaatujen valtava määrä ja elintarvikemuovien likaisuus.

Muovipakkaukset

Muovipakkauksia usein parjataan, mutta niillä on merkittävä rooli esimerkiksi ruokahävikin vähentämisessä. Sopiva pakkaus suojaa elintarviketta kolhuilta ja pilaantumiselta.

Tutkimusten mukaan hävikkiin joutuva ruoka aiheuttaa suuremman ympäristökuormituksen kuin pakkauksen valmistus ja jätehuolto. Esimerkiksi kokolihaleikkeleessä ja ruispalaleivässä pakkausten osuus kokonaisympäristövaikutuksista on alle viisi prosenttia. Sen lisäksi, että pakkaus vaikuttaa elintarvikkeen säilymiseen, on se oleellinen myös elintarviketurvallisuuden kannalta.

Tärkeintä on, että pakkauksen kierrättää oikein. Muovi on hyödyllinen ja arvokas materiaali myös varsinaisen käyttönsä jälkeen, sillä lähes kaikki muovijäte on hyödynnettävissä energiana tai materiaalina uusille tuotteille. Muovin kierrättäminen vie noin 85% vähemmän energiaa, mitä neitseellisen muoviraaka-aineen valmistaminen vaatii.

EU julkisti 16.1.2018 ensimmäisen muovistrategiansa muovijätteen aiheuttavien ongelmien vähentämiseksi. Sen mukaan muovipakkausten kierrätystavoite on 55% vuoteen 2030 mennessä. Energiapolttamista ei pidetä kierrätystapana.

Entä se roskapussi?

Moni aloittaa muovin vähentämisen kaupan muovikasseista. Vastaan tulee kysymys, mihin roskat sitten laitettaan?

Ensisijaisesti sekajätteen määrää kannattaa pyrkiä vähentämään, silloin roskapussejakin tarvitaan vähemmän. Lajittele biojäte, pahvit, paperit, tölkit ja lasit. Jo tuotteita ostaessa kiinnitä huomiota pakkaukseen, sen määrään ja kierrätettävyyteen. Näin sekajätepussiin päätyy vähemmän roskaa ja roskapussien tarve vähenee.

Vinkki: Kokeile käyttää sekajätteelle sellaisia pusseja ja pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muutenkin. Esim. wc-paperipakkaukset, sipsi- ja karkkipussit.

Kierrätysmuovista valmistettu tai mahdollisimman ohut muovipussi ovat hyviä vaihtoehtoja, jos pakkausmuovi ei riitä kotitalouden sekajätteelle, sanovat Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbon ja Teknologian tutkimuskeskuksen VVT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Suosi siis kaupasta rullana ostettavia roskapusseja ja käytä kauppakassina kestokassia. Kaupan muoviset ostoskassit ovat paksua muovia, sillä ne on tarkoitettu kestämään raskaan painon kantamista.

Mikromuovi

Muovista tulee ongelma siinä vaiheessa, kun se joutuu luontoon. Esimerkiksi maailman meriin päätyessä muovilla on vakavia seurauksia. Muovi hajoaa mikroskooppisen pieniksi hiukkasiksi eli mikromuoveiksi, mutta ei käytännössä katoa koskaan. Vedessä mikromuovit voivat sitoa itseensä ja siten kuljettaa mukanaan ympäristömyrkkyjä. Mikroskooppisen pienet hiukkaset voivat päätyvät vedestä eläinten ja ihmisten elimistöön. Haittavaikutuksista ei vielä ole juuri tietoa.

Pääosin kuluttajien tuottama arkimuovijäte on makromuovia. Mikromuovien merkittävimpiä lähteitä ovat liikenne (autojen renkaat, teiden pinnoitteet, laivojen maalit) ja tekokuituiset tekstiilit, joista irtoaa pesussa muovihiukkasia. Uusia vaatteita hankkiessa voit siis vaikuttaa valinnoillasi – lue lisää https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/garderobi-harkitse-korjaa-kierrata/

Suomessa suurin osa kotitalouksien sekajätteestä poltetaan energian tuottamiseksi, eikä siis aiheuta mikromuovia.

Kodin mikromuovit: huonekaluista, maaleista, tekstiileistä ja muoviesineistä kosmetiikka? päätyy muovihiukkasia huoneilmaan normaalin elämisen myötä. Perussiivous auttaa, kun muovihiukkaset siivotaan pölyn mukana pois.

Terveydelle haitaksi?

Erilaisissa muoveissa on valtavasti ainesosia ja kaikkien niiden haittavaikutuksista ympäristöön tai terveyteen ei vielä tiedetä.

Joillain ainesosilla tiedetään olevan terveyshaittoja. Muovituotteiden pehmentimien, kuten ftalaattien terveyshaitat tunnetaan parhaiten. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan terveen aikuisen keskimääräinen altistuminen ftalaateille ei kuitenkaan ylitä riskirajaa.
Suurina annoksina myös bisfenoli A eli BPAn tiedetään olevan haitallista. BPAn riskejä ja käytön rajoittamista EU:ssa selvitetään parhaillaan. Tällä hetkellä sen käyttö on kielletty tuttipulloissa koko EU:ssa ja sen käyttöä on rajoitettu lasten leluissa ja elintarvikekäytössä olevissa muoveissa.

Terveyshaittojen ehkäisemiseksi tärkeintä on, että käytät muovituotteita siihen tarkoitukseen, mihin ne on suunniteltu.